Halvimmat ostokset: www.aliexpress.com

Minulta kysellään melko paljon vinkkejä edullisiin ostoksiin. Tähän on yksi ja ainoa vastaus ja se on www.aliexpress.com. Tämä maailman suurimpiin verkkokauppoihin ja Alibaba-konserniin kuuluva verkkokauppa on itse asiassa suurempi kokonaisuus, jonka alla on lukuisia eri kauppoja.

Tilailen nykyään oikeastaan kaikki käyttötavarat sieltä. Itse olen tilannutsieltä parin kuukauden sisällä kahdet polarisoidut aurinkolasin hintaan 6-10 euroa, kauhean läjän uistimia sekä muodikkaan takin. Tilaaminen on luotettavaa ja helppoa. Tilaaja pidetään koko ajan ajantasalla tilauksen eri vaiheista ja käytössä on Escrow-toiminto, joka tarkoittaa sitä, että kun olet saanut tavaran sinun pitää vahvistaa, että olet saanut tavaran, se on ehjä ja vastaa tuotteen kuvausta. Vasta kun olet tämän vahvistanut myyjä saa rahat tuotteesta. Itse olen tilannut Aliexpressiltä paljon tavaraa ja tuotteet ovat aina tulleet perille noin kahdessa viikossa, jopa nopeammin. Kaikki tuotteet ovat olleet myös aina todella hyvin kuplamuoviin pakattuja, joten tuotteet ovat olleet aina moitteettomassa kunnossa kun olen ne paketista avannut. Muista kuitenkin aina katsoa mahdolliset postimaksut Suomeen. Monissa tuotteissa lukeekin ”Free shipping to Finland”, eli ilmainen postikuljetus Suomeen. Tuotteiden maksaminen onnistuu parhaiten esim. Visalla tai Master card kortilla.
Koska kaupat sijaitsevat Kiinassa suurista tuotteista on maksettava tullimaksut ja arvonlisäverot. Nämäkin on vältettävissä tilaamalla pieniä määriä kerralla, noin alle 20 euron hintaisia paketteja, joilloin tullimaksut ja arvonlisäverot jäävät alle 5 euron, eikä niitä tällöin peritä.

 

Jordania Aqaba

Tänä talvena valitsimme matkakohteeksemme Jordanian Aqaban ja tässä tulee pieni matkakertomus matkaltamme.

Lähdimme Oulusta matkaan 17.1 ja yövyimme Vantaalla Best Western hotelli Pilotissa. Lento Akabaan lähti seuraavana aamuna kello 8:15, joten junalla emme olisi Oulusta ehtineet matkaan aamuksi.

Tiesimme että Aqaban ilmasto on aurinkoinen ja kuiva, jolloin päivät ovat lämpimiä ja yöt kylmiä. Lentokoneestakin maa näytti kuivalta ja vuoristoiselta. Hotelliksi valitsimme Aqaban keskustassa sijaitsevan My Hotellin. Hotelli olikin hyvällä ja keskeisellä paikalla, josta ei ollut pitkälti minnekään. Hotellissa oli myös erittäin mukava ja ystävällinen henkilökunta ja monipuolinen arabialainen aamupala. Hotellissa oli myös mukava kattoterassi aurinkotuoleineen. Kattoterassilla oli myös lehtipöytä, josta sai lukea suomalaisia lehtiä, joita muut hotellivieraat olivat sinne jättäneet. Mekin jätimme paljon omia lehtiämme tulevien vieraiden iloksi. Uima-altaan vesi oli tammikuussa kylmää. Sen sijaan Punaisen meren vesi oli ihan lämmintä, joten meressä tuli enemmän uiskenneltua.

Jordanian vuoristoa lentokoneesta nähtynä.

Jordanian vuoristoa lentokoneesta nähtynä.

MyHotel Aqaba

MyHotel Aqaba

My Hotellin uima-allas kattoterassilla

My Hotellin uima-allas kattoterassilla

Olimme lähes koko Akabassa. Yhden päivän vietimme Berenice Beach ranta-klubilla, johon oli hotelliltamme ilmainen kuljetus, mutta sisäänpääsy maksoi 7,5 Jordanian dinaaria, eli noin 8 €. Matka ranta-clubille kesti noin vartin verran.  Ranta-klubi oli hieno ja yksi allas oli lämmitetty. Olisi ollut mahdollista myös vuokrata sukellusvälineitä yms. Omia juomia ei saanut ottaa mukaan klubille, vaan ne kerättiin portilla pois. Snorklattiin rantaklubin koralliriutalla. Suosittelen vakavasti uintikenkien hankkimista, sillä jo rannassa oli satoja piikkisiä merisiilejä. Näimme paljon kauniita ystävällismielisiä kaloja sekä myös erittäin myrkyllisiä kaloja.

 

Berenice Beach rantaklubi

Berenice Beach rantaklubi

 

Myrkyllinen kala (Pterois miles, engl. lionfish, suomeksi ilmeisesti skorpionisimppu laiturilta kuvattuna

Myrkyllinen kala (Pterois miles), engl. lionfish, suomeksi ilmeisesti skorpionisimppu laiturilta kuvattuna

 

Toisena päivänä teimme pitkän 600 km reissun taksilla Kuolleelle merelle. Ennen matkaa luin muiden matkakertomuksia ja bongasimme sieltä erään taksikuskin, jota jotkut suomalaiset olivat suositelleet ja ennen matkaa sovimme hänen kanssaan reissusta. Sovimme myös että hän tulisi hakemaan meitä lentoasemalta, joten tällä kertaa emme ottaneet Apollomatkojen lentokenttäkuljetusta. Lentokenttäkyyti maksoi 10 dinaaria ja matka Kuolleelle merelle, Mount Nebolle ja kuumille lähteille maksoi 125 dinaaria, eli noin 135€.  Lähdimme matkaan kello 8.00 aamulla ja kävimme ensin katsomassa Israelin rajaa, koska halusin käydä sitä katsomassa. Taksikuskimme oli mukava vanhempi herrasmies, ja mikä tarkeintä hän ajoi turvallisesti liikennesääntäjä noudattaen eikä kaahannut. Hänelli oli autona uusi Toyota Camry. Tässä vielä hänen yhteystietonsa abdulla.qabaa(tähän kissanhäntämerkki)gmail.com ja matkapuhelin 00 962 79 55 33 186.

 

Halusimme käydä Kuolleessa meressä koska sairastan psoria ja yleensä suola ja aurinko helpottavat taudin oireita. Täytyihän sitä myös kokeilla siellä kellumista. Kuollut meri on myös maailman matalin paikka, yli 300 m meren pinnan alapuolella. Kuolleessa meressä ei ole myöskään muutamaa harvalukuista bakteeria lukuunottamatta muuta elämää.

 

Kelluntaa Kuolleessa meressä

Kelluntaa Kuolleessa meressä

muta

Kävimme samalla reissula myös Ma’in kuumilla lähteillä. Erikoisinta oli kuuma vesiputous, jonka alle pääsi seisomaan, ja josta siis tippui todella lämmintä vettä niskaan. Vesiputouksen takana on myös luonnon sauna. Sauna sijaitsee alla olevassa kuvassa olevussa luolissa. Saunan lattialla oli niin kuumaa kalliosta tihkunutta vettä, että siihen ei voinut kunnolla astua, mutta astumalla hieman korkeammille kohdille saunaankin kyllä pääsi. Vesiputouksesta vesi valui altaisiin, jossa saattoi makoilla ja kylpeä.

 

Auringonlasku. Altaan takana Kuollutmeri.

Auringonlasku. Altaan takana Kuollutmeri.

Luolat ovat luonnon saunoja

Luolat ovat luonnon saunoja

Ma'in kuumat lähteet

Ma’in kuumat lähteet

Kävimme myös Mount Nebolla, johon liittyy Raamatun tarina. Mooses johdatti kansansa vuosikymmeniä eksyneenä erämaassa. Lopulta Mount Nebolta Mooses pääsi katsomaan kansansa Luvattua maata, mutta ei itse koskaan päässyt sinne. Mooses on myös haudattu Mount Nebolle. Pääsymaksu vuorelle oli vain yhden dinaarin. Mooses on uskomuksen mukaan myös haudattu vuorelle, vaikka tarkkaa hautapaikkaa ei tiedetä.

Näkymä Luvattuun maahan

Nebo

Pidimme Jordaniasta  todella paljon ja ilmat olivat tammikuussakin lämpimiä. Joka päivä paistoi aurinko. Maa tuntui myös hyvin turvalliselta eikä missään vaiheessa pelottanut missään. Ainoa miinus tuli viimeisenä päivänä lentoasemalla, jossa kaikki tuliaisiksi ostamani oluet kerättiin pois. Olen melko kokenut matkustaja ja tiedän kyllä että kaikki yli 100ml kokoiset nesteet on pakattava ruumaan ja niin tein nytkin. Tiedän myös että yli 60% vahvuisia viinaksia ei saa kuljettaa lentokoneessa. Mutta tällä kertaa oli kyse vain oluesta. Apollomatkojen oppaatkin taisivat sanoa että paikallinen viini on hyvä tuliainen. Lentokentällä minulta kuitenkin otettiin kaikki ostamani tuliaisoluet pois, ja sanottiin vain että ”No alcohol”. Sen sijaan kaikki muut nesteet saivat jäädä.

 

Jordanialainen ruoka oli hyvää ja edullista. Aqabasta löytyy niin McDonalds, Burger King ja KFC, mutta emme syöneet niissä, vaan koetimme kannattaa paikallisia ravintoloita, joissa kävi myös paikallisia. Yksi hyvä ruokapaikka, jossa söimme monena iltana oli nimeltään Al Tazaj.

Aqabassa löytyy myös Burger King-pikaruokala.

Aqabassa löytyy myös Burger King-pikaruokala.

 

Al Tazaj ravintolassa syö todella hyvin ja edullisesti, ei tarvitse lähdeä grillin kautta kotia.

 

 

 

Showarma, arabialainen herkku

 

 

 

Moskeija

Aqaban yleisellä uimarannalla on aina paljon säpinää. Rannalla voit bongata mm. kameleita.

 

Näkymä hotellin ravintolasta pohjoiseen päin.

Valaistu suojatien merkki

Aurinkopaneelien hyödyntämistä

Tilasin Kiinasta 5 kpl edullisia 35 W aurinkopaneeleja ja nyt oli sitten aika kokeilla että onko niistä mihinkään. Kokeilen aluksi paneelien toimivuutta energiansäästölamppuun. Hyvin näkyi toimivan. Todella pienellä 7Ah:n akulla 7 watin energiansäästölamppu paloi koko illan.

Koetin sitten saada suurempaa hyötyä aurinkopaneeleista ja kokeilin siirtyä talon lämmitykseen. Koetin ensin lämpöpuhaltimella, mutta koska invertterini kestää vain 300 watin kuorman niin lämpöpuhaltimen tuuletin pyöri, mutta kun vastuksen laittoi päälle niin invertterin kapasiteetti ei enää riittänyt. Hommasin sitten 200 watin pakkasvahdin motonetista. Maksoi 12,90€. Laitoin pakkasvahdin kylpyhuoneen lattialle ja kokeilin sitä samaisella invertterillä ja pienellä akulla. Nyt lämmitys onnistui vähäksi aikaa, mutta 7Ah:n akku on auttamatta liian pieni 200 watin tehoisille järjestelmille.

 

Neljä 35W aurinkopaneelia

Neljä 35W aurinkopaneelia

 

 

Motonetistä ostettu 200w pakkasvahti

Motonetistä ostettu 200w pakkasvahti

 

 

Aurinkopaneelin lataussäädin

Aurinkopaneelin lataussäädin

Levykkeiden kierrätystä

Levykkeiden kierrätystä

Vanhat levykkeet, eli 1,44 megatavun korppu-disketit on helppo uusiokäyttää askartelemalla niistä tyylikäs kynäteline. Solmit vain esimerkiksi ongen siimalla levykkeet kulmista yhteen. Puolet reiistä on jo valmiina ja levykkeiden toiseen päähän voi porata pienet reiät, jolloin kynätelineestä saa tukevamman.

 

Mosambik 2013

 

 

Menin syksyllä mukaan Karjasllan seurakunnan nuorten aikuisten lähetysryhmään, jonka tarkoituksena oli kesällä 2013 matkustaa Mosambikiin perehtymään Kirkon ulkomaanavun kehitysyhteistyökohteisiin.

 

Tässä ainakin jonkinlainen matkapäiväkirja matkalta.

11.6

Herätys kello 4:10 aamulla ja puuroa nassuun. Sitten Oulun lentoasemalle ja sieltä kuuden koneella Helsinkiin, jonne Finnairin lento saapuikin ihan ajoissa.  Menin näin aikaisin Helsin14.6 Herättiin aamusafarille kello 5:30 ja lähdettin ajamaan heti kun leirin portit avattiin kello 6:00. Aamusafarilla nähtiin impala-antilooppeja ja savannikoiria. Sitten leirin ravintolaan aamiaselle, jossa aamupalavalikoima oli varsin suppea. Aamupalan jälkeen taas pakattin ja lähdettiin uudestaan safarille. Tällä kertaa näimme todella läheltä muutaman metrin päästä sarvikuono, kirahvilauman, norsun, gudu-antilooppeja sekä yhden gnu-antiloopin. Hieman kauempaa näimme sitten myös seeproja ja monia lintuja. kiin, koska se yli selvsti västi halvin vaihtoehto. Sitten matkalaukun nouto hihnalta ja sen roudaus terminaali 1:een. Lufthansan lähtöselvitys hoitui nopsasti Finavian lähtöselvitysautomaatilla. Minulla oli tyyny mukana, joten pienet torkutkin ehdin nukkua terminaalissa.

Kävin sitten ulkona haukkaamassa väh’än happea ja kävelin 900 m lounasravintola Roottoriin (Tietotie 13). Älyttömän vilkas paikka. Ruokana oli tänään mm. savuporokeittoa, joten sellaistahan se piti sitten syödä. Maksoi 7,50 sisältäen salaatin, leivät, juomat,  jälkiruoan ja teen/kahvin. Hyvää oli. Sitten kerkesin Finavian World Trade Centerin näkötorniin katselemaan lentokoneita.

Ennen matkaa Koonono-matkojen perustaja saatteli meidät matkaan, tarjosi lentoaseman kahvilassa kahvit ja leivät kertoi samalla yleisesti alkavasta matkastamme.

Tässä Olle Eriksonin ottama ryhmäkuva. Kuvasta puuttuu vielä Ollen poika Stefan, joka meni jo etukäteen Etelä-Afrikkaan tekemään matkajärjestelyjä. Hän toivottavasti noutaa meidät aamulla Johannesburgin lentoasemalta.

 

Seuraava legi taitetaan Lufthansan kyydissä Muncheniin, josta vaihdamme South-African airlinesin kyytiin

Ensimmäinen eläin johon törmäsimme Munchenin lentoasemalla oli kameli. Lentoasemalla oli kansainvälisen tupakkamerkin sponsoroima tupakointitila. Ihme että Saksassakin saa näin vapaasti piilomainostaa tupakkaa.

 

Munchenissä vaihdoimme lentoyhtiötä ja jatkoimme Afrikkaan South-African airlinesin Airbus A340-300 koneella. Kone olikin hienoin, millä olen ikinä lentänyt. Ruoan sai valita kahdesta vaihtoehdosta ja myös aamiaiseksi oli kaksi eri vaihtoehtoa. Muutenkin kone oli todella upea, sillä jokaisella matkustajalla oli edessään kuvaruutu, jolla saattoi katsella elokuvia, kuunnella musiikkia tai pelata erilaisia pelejä…mm. casino-pelejä.

 

Koneessa oli todella hyvät tarjoilut. mm. paikallista ”norsujuomaa”, eli Amarula-kermalikööriä sai ilmaiseksi. Sehän on melkein parasta kehitysyhteistyötä kun käyttää paikallisia tuotteita :).

12.6

Yöllä oli vähän turbulenssia päiväntasaajan kohdilla. Kapteeni yritti varmaan tämän takia lentää  normaalia korkeammalla, sillä lensimme yli 40 000 jalassa. Tulimme Johannesburgin lentokentälle ihan aikataulussa ja kaikki maahantulomuodollisuudet sujuivat jouhevasti. Stefan ja Kimmo vuokrasivat Hyundai-pikkubussit ja ajoivat meidät hotellille.  Näkyy useimpien rakennusten ympärillä, myös tämän hotellin, olevan piikkilankaa sekä sähköaitaa, joten ei passaa pimeän jälkeen enää poistua  hotellialueelta. Tänään jatkamme vielä apartheid-museoon ja kiertoajelulle.

Sähköaitaa meidän The Aviator hotellin tontilla Johannesburgisssa.

Johannesburg sijaitsee todella korkealla merenpinnan yläpuolella. Koska lämpötila laskee 0,65 astetta jokaista sataa metriä kohden ylöspäin mennessä niin 1750 metrin korkeudella on yli 11 astetta viileämpää kuin merenpinnan tasolla olisi. Siksi uima-altaassakin on melko kylmää vettä. Huomenna ajamme alemmaksi, jolloin lämpötilakin nousee. Opas kertoi myös että tämän takia autoista ei saa Johannesburgissa samoja tehoja irti kuin alempana.

 

Johannesburgin keskusta oli todella vilkas ja liikenne ihan kaoottista. Muutenkin yleiskuva oli vähän sutturan oloinen. Alla olevassa kuvassa on muuten varsin täyteen ahdettu kauppa.

 

13.6.

Lähdettiin aamulla ajamaan Krugerin kansallispuistoon. Matkaa tuli noin 400 km. Jo matkalla nähtiin sarvikuonoja  ja vesipuhveleita todella läheltä. Ennen matkaa piti aloittaa Malarone-lääkitys. Ehkä tunsin jotain erikoista oloa muutaman tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, mutta muuten ei tullut mitään oireita.

 

Matkalla nähtiin kaikenlaista paikallista elämää. Katujen varrella oli kovasti innokkaita kauppiaita kauppaamassa tavaroitaan liikennevaloissa. En ainakaan itse ehtisi valita omia aurinkolasejani liikennevalojen punaisen valon aikana. Yksi söpöimmistä yrityksistä, joita matkalla nähtiin oli pieni autokoulu. Vastaavia pikku kampaamoita ja muita liikkeita nähtiin matkan aikana todella paljon.

Illalla tultiin Krugerin kansallispuistoon Pretoriuskopfin leirialueelle. Majoituimme lodgeissa,  joissa ei ollut omaa suihkua, mutta muuten ihan hienoja. Todella monet muut turistit grillasivatg pihalla pimeässä omia ruokiaan. Me illastimme alueen ravintolassa. Alueella oli myös todella hieno uima-allasalue, jossa tuli uitua puolisen tuntia. Hieman kylmää vettä oli.

Tässä alla olevassa kuvassa lodgemme Pretoriuskopfissa.

14.6
Herättiin aamusafarille kello 5:30 ja lähdettin ajamaan heti kun leirin portit avattiin kello 6:00. Aamusafarilla nähtiin impala-antilooppeja ja savannikoiria. Sitten leirin ravintolaan aamiaselle, jossa aamupalavalikoima oli varsin suppea.


Aamupalan jälkeen taas pakattin ja lähdettiin uudestaan safarille. Tällä kertaa näimme todella läheltä muutaman metrin päästä sarvikuono, kirahvilauman, norsun, gudu-antilooppeja sekä  yhden gnu-antiloopin. Hieman kauempaa näimme sitten myös seeproja ja monia lintuja.

Norsu näytti melko isolta kun se tallusteli autojemme välistä.

 

Yöksi tulimme taas uuteen leiriin Satara-parkiin

 

15.6

Lodgemme ja vuokra-automme Satara-parkissa

Osa aamuvirkuista lähti aamusafarille taas ennen kuutta. Suuri osa itseni mukaan lukien jäivät leiriin nukkumaan. Se hieman harmitti, sillä aamusafarille lähteneet olivat nähneet ihan vierestä leijonia, jotka olivat kävelleet heidän auton vierestä.

Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti seuraavaa leiriä Mopani-parkia. Näimme matkalla mm. seeproja tosi läheltä…melko läheltä myös virtahepoja, puhveleita ja krokotiilejä ja tietenkin antilooppeja. Puolita päivin puolet porukasta kävi uimassa ja virkistäytymässä vielä Letaba-leirissä matkan varrella. Uimavaatteiden vaihtokopissa oli kaksi isompaa vaaratonta hämähäkkiä ja pikkuinen lisko.  Hämähäkithän ovat erittäin hyödyllisiä, sillä ne syövät mm. malariaa levittäviä hyttysiä.

Yleiskuvaa Krugerin kansallispuistosta korkealta kukkulan päältä otettuna.

Huomenna suuntaamme pohjoiseen kohti Kauriin kääntöpiiriä.

16.6. Kävimme aamusafarilla Kauriin kääntöpiirillä. Sielli oli paikka, jossa sai poistua autosta. Myöskin tiessä oli viiva, jossa sai valokuvauttaa itsensä. Kauriin kääntöpiirihän on paikka, jonne aurinko paistaa kohtisuoraan ylhäältä talvipäivän seisauksen aikaan. Ajoimmekin päivän aikana useamman kerran kääntöpiirin ylitse. Illalla niillä, jotka eivät eilen  mahtuneet yösafarille oli mahdollisuus mennä sinne. Yösafari maksoi erikseen 17o randia. Kyyti oli kylmää suuressa avo-autossa.

Olimme syömässä Olifants-leirin ravintolassa kauniilla näköalapaikalla niin yhtäkkiä tunsin kovaa kipua. Ilmeisesti ampiainen oli kiintynyt oranssiin paitaani ja pisti minua kaulaan. Sain ampiaisen pistoon paikallista linimenttiä, joka auttoi nopeasti. Kuvassa pieni patti kaulassa.

17.6. Lähdimme aamulla kohti uutta maata Mosambikia. Matka taittui verkkaisesti eläimiä katsellen. Mosambik vaikuttu hyvin Afrikkalaiselta liikenneruuhkineen. Rajamuodollisuudet sujuivat nopeasti, mutta rajalla pyöri kaikenlaista kauppiasta ihan riesaksi asti.  Illalla illastimme ravintola Miramarissa Intian Valtameren rannalla.. Suurin osa porukasta söi äyriäisruokia.

 

19.6

Menimme aamulla Maputon kävelykierokselle. Kimmo palkkasi hostellista paikallisen oppaan mukaan.  Fatima’s place hotellista sai myös hyvän kartan, johon oli merkitty no go-alueet, joilla ei kannata liikkua.  Muualla kaupungissa on kuitenkin ihan turvallista liikkua valoisaan aikaan.

Kävimme kahvilassa syömässä todella isot leivokset euron hintaan 40 meticalia. Tämän jälkeen kävelimme kaupungin läpi nähden  Maputon pääkirkon sekä siirtomaatyylisen rautatieaseman.

Pitää nyt yksi kirkollinenkin kuva saada tähän blogiin, koska seurakunnan järjestämästä matkasta on kerran kyse :)

 

Tulimme kaupungilta pois vanhalla Hiace-taksilla, jossa oli tiivis tunnelma, koska sinne oli ahtautunut 21 henkeä. Matkalla nähtiin myös paikallinen  pick-up mustamaija-poliisiauto. Voisi olla Suomessa kylmää kyytiä kuskata juopoja putkaan tämmöisellä ainakin tammikuussa.

20.6. Tänään kävimme pääkohteessamme Xikhelenissä tutustumassa Kirkon ulkomaanavun kohteisiin. Tapasimme AIDSista sairastavia ihmisiä ja tutustuimme heitä auttaviin vapaaehtoisiin. Nänä vapaaehtoiset auttavat heitä arjen askareissa ja huolehtivat että he ottavat lääkkensä, jotka ovat ilmaisia. Lisäksi tapasimme orvosta lastenlapsestaan huolehtivan vanhemman pariskunnan ja kävimme paikallisessa kirkossa. Kirkossa oli varsin hieno ja karismaattinen tunnelma. Kimmo pastori piti hienon puheen.

Ehkä vaikuttavinta oli nähdä miten lapset leikkivät onnelisina autoleikkejä vanhalla varvastossulla ja kuluneeella harjalla. Kukaan ei nurissut että mulla on vaan playsation 3,1 kun kaverilla viikkoa uudempi playstation 3,2.

Paluumatkalla kävimme käsityötorilla, josta tuli ostettua pakollinen jääkaappimagneetti ja naisten rannekoru tuliaisiksi. Aikaisemmin tuli Krugerin kansallispuistosta ostettua mm. krokotiilin ja seepran pateeta, joten sitten kotona pääsee mussuttamaan krokotiilin lihaa..nami nam..

Lisäksi Suomen suurlähettiläs oli kutsunut meidät Suomen suurlähetystöön. Suurlähettiläs Matti Kääriäinen oli todella ammattitaitoisen tuntuinen herra. Hän kertoi  paljon yksityiskohtaista tietoa Mosambikista ja yleensäkin kehitysyhteistyöstä. Mosambikissahan on melko köyhää, joten suurimmalla osalla kansasta ei ole edes varaa maksaa veroja. Rikkaimmat taas osaavat kierrättää verot kaikenlaisten säätiöiden kautta, joten verojen maksu jää vain keskiluokalle ja siinäkin vain rehellisimpien kontolle.

Suurlähettiläs kertoi myös Mosambikista löytyneistä luonnonvaroista, joita monikansalliset yhtiöt aikovat kohda hyödyntää. mm. kaasua on löydetty suuria esiintymiä. Pitänee varmaan ostaa kyseisten yhtiöiden osakkeita :)

Ilmeisesti maan poliittinen vakaus on hieman heikkenemässä, mutta koska edellisestä sisällissodasta on vasta vähän aikaa niin suurlähettiläs oli sitä mieltä, että tuskin kukaan haluaa taas alkaa sotimaan.

Juhannusaatto 21.6.
Kierroksemme Xikhelenin slummialueella jatkui. Aluksi tutustuimme hyvinkin virallisen oloiseen kanakomiteaan, jossa komitean jäsenet esittelivät projektia, jossa paikallisia ihmisiä autetaan kanojenkasvatuksen alkuun. Kuulimme myös, että kanojen asvattaminen ei ole kauhean tuottoisaa, sillä kanojen ruoka, lääkkeet ja kanalan lämmitys maksavat paljon, koska sähkö on kallista. Lisäksi kanat eivät kuulemma edes kasva talviaikana. Itsellä ja kuulemma myös muillakin jäi projektista vähän omituinen kuva. Tietenkään mahdollisuuksia ja varoja kovin monimutkaiseen yritystoimintaan ei ole, mutta jotenkin tuossa projektissa jäi vähän ihmetyttämään, että onko kanojen kasvattaminen oikeasti noin vaikeaa, että siihen oikein komitea tarvitaan.
Toisessa projektissa tutustuttiin AIDSia sairastavien ompelimoon. Täällä AIDSia sairastavat ompelivat ompelukoneella kankaista vaatteita ja myivät niitä pienimuotoisesti. Ihmiset kertoivat omia vaikuttavia tarinoitaan.
Ihmisten koteihin mennessä tapasimme taas myös paikallisia lapsia. Tällä kertaa mieleen jäi erään 12-vuotiaan rautalangasta ja vanhoista alumiinisista juomatölkeistä tekemä leikkiauto, joka oli todella hieno. Silmiin osui myös eräs paljon nuorempi lapsi, joka oli jostain saanut pelikortit, joiden kuvissa oli vähäpukeisia länsimaisia naisia. Näillä tyttökorteilla lapset sitten leikkivät. Muut olivat nähneet myös muovikasseista tehdyn jalkapallon.
Lopuksi tapasimme vielä paljon projektin vapaaehtoisia aktivistejä. Nämä kertoivat työstään. Aktivistit käyttävät projekteihin paljon aikaansa. 5 tuntia neljänä päivänä viikossa, eli 20 tuntia. He kertoivat myös olevansa kuten palomiehet, eli he ovat valmiina auttamaan myös öisin, jos joku tarvitsee esim. apua sairaalaan. Todella hienoa työtä. Suomessa olisi varmasti erittäin vaikeaa värvätä ihmisiä kuluttamaan noin paljon omaa aikaansa toisten auttamiseen.
Illalla istuimme sitten Fatima’s placen aulassa ja juhlimme hieman juhannusaattoa.

22.6. lauantai

Heräsimme kello 6 lähteäksemme laivamatkalle Inhacan saarelle. Laivaa saimme afrikkalaiseen tapaan odotella todella pitkään, sillä sen lähtö taisi olla noin 1,5 tuntia myöhässä. 2,5 tunnin merimatkalla osa porukasta tuli hieman huonovointiseksi. Laiva ei voinut ajaa ihan perille ast, vaan pienemmät veneet hakivat matkustajat perille. Söimme brunssia Inhacan saaren yhdessä ravintolassa ja jatkoimme kuulemma saaren hienoimmalle ja autioimmalle rannalla jeeppien hurjassa kyydissä. Ranta olikin upea ja eikä muita ihmisiä ollut siellä. Minulla oli mukana uimalasit ja niillä oli hieno katsella koralleja ja suuria kalaparvia.
Jeeppimiehet odottivat meidä parisen tuntia, minkä vietimme rannalla. Tämän jälkeen he kuljettivat meidät takaisin melkoista kyytiä. Sai koko ajan kyykistyä varomaan puiden oksia.
Julkinen lautta lähti takaisin jo hyvissä ajoin, joten oppaamme oli varannut meille yksityisen purjevenekyydin. Lähdimme purjeveneellä noin kello 16.30, joten näimme veneeltä hienon auringonlaskun kun aurinko laski Intian valtamereen. Matkalla näimme myös Delfiinin, joka hyppäsi ja teki voltin purjeveneen vieressä.Matka kesti yli 3 tuntia joten loppumatkan ajoimme täysikuun valossa muuten ihan pimeässä. Satamasta ajoimme sitten taksilla hotellille.

22.6. lauantai

Heräsimme kello 6 lähteäksemme laivamatkalle Inhacan saarelle. Laivaa saimme afrikkalaiseen tapaan odotella todella pitkään, sillä sen lähtö taisi olla noin 1,5 tuntia myöhässä. 2,5 tunnin merimatkalla osa porukasta tuli hieman huonovointiseksi. Laiva ei voinut ajaa ihan perille ast, vaan pienemmät veneet hakivat matkustajat perille. Söimme brunssia Inhacan saaren yhdessä ravintolassa ja jatkoimme kuulemma saaren hienoimmalle ja autioimmalle rannalla jeeppien hurjassa kyydissä. Ranta olikin upea ja eikä muita ihmisiä ollut siellä. Minulla oli mukana uimalasit ja niillä oli hieno katsella koralleja ja suuria kalaparvia.
Jeeppimiehet odottivat meidä parisen tuntia, minkä vietimme rannalla. Tämän jälkeen he kuljettivat meidät takaisin melkoista kyytiä. Sai koko ajan kyykistyä varomaan puiden oksia.
Julkinen lautta lähti takaisin jo hyvissä ajoin, joten oppaamme oli varannut meille yksityisen purjevenekyydin. Lähdimme purjeveneellä noin kello 16.30, joten näimme veneeltä hienon auringonlaskun kun aurinko laski Intian valtamereen. Matka kesti yli 3 tuntia joten loppumatkan ajoimme täysikuun valossa muuten ihan pimeässä. Satamasta ajoimme sitten taksilla hotellille.

Majapaikkamme Villa Espanolin makuuhuone

23.6 sunnuntai
Heräsimme taas aamulla melko varhain, että ehdimme aamuksi Mosambikin anglikaanisen kirkon messuun. Messun kaava oli melko samanlainen kuin Suomen luterilaisessa kirkossa. Seurakunnan väki oli suurelta osin ei-mosambikilaisia ja kaikki puhuivat todella hyvää englantia. Osa meistä kävi ehtoollisellakin. Messun jälkeen meidät kutsuttiin kirkkokahveille, mutta koska meillä oli kiire ehtiä valoisaan aikaan Bileneen, niin emme jääneet kirkkokahveille, mutta seurakuntaväki antoi meille mukaan erilaisia kakkuja take-awaynä.
Sitten käänsimme auton kohti Bileneä. Matkaan meni parisen tuntia. Koononon suorinta reittiä näyttäneen GPS:n avulla vältimme pahimmat ruuhkat, mutta tie oli aluksi varsin kuoppaisaa. Loppumatka taittui lopuksi valtatien kautta.
Löysimme majapaikkamme villa-espanolan hyvissä ajoin valoisaan aikaan. Majapaikka oli todella hieno, sillä se sijaitsee todella pitkän laguunin rannalla. jota reunustaa valkohiekkainen hiekkaranta. Illalla kävelimme rantaa pitkin paikalliseen ravintolaan. Söin itse taskurapucurryn.
24.6.
Heräsimme taas hyvissä ajoin ja lähdimme ajamaan kohti Chokwen kaupungin lähellä sijaitsevaa LWF,eli luterilaisen maailmanliiton Mosambikin konttoria. Olimme hieman myöhässä perillä, sillä tie oli varsin kuoppainen. Sitten jakauduimme kahteen ryhmään ja menimme perehtymyään LWF:n avustuskohteisiin. Olin ryhmässä, joka suuntasi Duvanen kylään. Kylä sijaitsee melko lähellä (alle 30 km) LWF:n konttoria, mutta koska tie oli todella kuoppainen niin matkaan meni tunnin verran aikaa. Perillä meitä odotti kyläläisten upea vastaanottokomitea, joka otti meidät laulaen ja tanssien vastaan.
Tämän jälkeen pääsimme kiertämään viljelyksillä ja näimme bataattipeltoja. Tämän jälkeen saimme kuulla kuinka projektin aikana kyläläiset ovat oppineet viljelemään paremmin ja tehokkaammin ja käyttämään mm. lannoitteita. Kuulimme myös kylän pienlaina- ja väkivällan ehkäisyohjelmista. Monilla mosambikilaisilla miehillä on alkoholiongelmia, koska he panevat kotona itse perinteistä marula-hedelmästä valmistettua olutta ja saattavat sitten humalassa olla väkivaltaisia. Kuulimme myös tulvien aihettamista ongelmista, sillä monena vuonna tulviva joki katkaise ainoan kylään menevän tien ja kylä jää eristyksiin. Kuulimme myös että kyläyhteisö pyysi LWF:n edustajalta rahaa vesipumppuun, mutta edustaja kertoi, että kyläläisten täytyy osallistua myös itse pumpun rahoittamiseen. Katastrofiapu on asia erikseen, mutta muuten kehitysapu ei voi olla vain pelkkää rahan saamista. Kehitysavulta odotetaan myös vastavuoroisuutta, siten että myös kyläyhteisö on täysillä hankkeessa mukana ja osallistuu myös itse sen toteuttamiseen ja rahoittamiseen. Lopuksi kyläläiset olivat valmistaneet meille aterian, joka sisälsi riisiä, maissipuuroa, kanaa, vuohen lihaa ja jotain vihreää kasvista. Vähän pelotti syödä, mutta söin kuitenkin eikä vatsa sanonut mitään vastalauseita.
Kyläkierroksen päätyttyä kävimme vielä luterilaisen maailmanliiton konttorissa ja sieltä jatkoimme Macian kaupungin shoprite-ruokakauppaan, jossa olikin vilinää. Kaupan edustalla oli vilkkaita kauppiaita.

25.6

Tänään meillä oli lusmu-päivä, eli ei ollut mitään ohjelmaa. Aamupalan jälkeen kaikki menivät rannalle uimaan ja ottamaan aurinko. Meillä oli myös kanootti käytössä, jolla puolet porukasta kävi melomassa laguunissa. Laguuni on tosi  matala, sillä siinä on vain noin 50 cm todella kirkasta vettä. Ryhmämme teki myös yhden kauppiaan onnelliseksi, sillä monet ostivat häneltä mm. rumpuja ja koruja.

Tänä iltana emme mene ravintolaan syömään vaan grillaamme täällä ja valmistamme ruoan itse.

Bilenen matala ja kirkasvetinen laguuni Mosambikissa.

26.6. Vietimme aamupäivän Bilenessä taas rannalla aurinkoa ottaen uiden. Lounaan jälkeen lähdimme ajamaan taas kohti Maputoa ja Fatima’s placea. Jo edellisenä iltana osa porukastamme alkoi oksennella ja voida pahoin. Tänä aamuna sitten myös useammat sairastuivat ja olivat todella huonovointisia. Tilannetta hetken analysoituamme tulimme siihen tulokseen, että se osa porukasta sairastui, jotka olivat olleet toisessa autossa toissapäivän kyläkierroksella ja syöneet siellä jotain vatsalle sopimatonta. Itse olin siinä autossa, jonka väki pysyi terveenä.
Illalla luterilaisen maailmanliiton edustaja oli kutsunut meidät kotiinsa syömään.  Hän on tansanialainen, mutta hän asuu Maputossa ja koordinoi täältä käsin Mosambikin avustusprojekteja. Hän tarjosikin meille hyvät ruoat. Ruokajuomaksikin oli paikallista MacMahon-olutta. Ruoan oli tosin tehnyt hänen palvelijansa, mutta se oli erittäin hyvää. Heti saavuttuamme lauloimme Georgelle yhden swahilin-kielisen laulun ja Siunaa koko maailmaa-virren suomeksi. Bilenessä näimme paljon gekko-liskoja ja Georgen rappukäytävässä yhden pienen liskon.

Nimeltä mainitsematon matkalainen heittää oksennuspussin vuokra-automme ikkunasta.

 

 

27.6. Lähdimme ajamaan kohti uutta maata Swazimaata ja majapaikkaamme Timbali-lodgea. Swazimaahan on Afrikan ainoa absoluuttinen monarkia ja kuninkaalla on suuri määrä vaimoja. Huomenna kuulemme varmaan kuninkaastakin enemmän. Ennen lähtöä osa porukasta kävi vielä Maputon käsityötorilla ja tavallisella torilla. Pari matkalaista kävi laitattamassa hienot geelikynnet kuulemma halvalla. 25 euroa yhteensä kahdelta hengeltä. Suomessa kuulemma hinta on 75€ yhdeltä hengeltä. Tosi monilla mosambikilaisillakin näkyi olevan vastaavia kynsiä.

 

28.6

Tänään kiersimme Swazimaan Ezulwini-laakson nähtävyyksiä. Ensimmäisenä vierailukohteenamme oli suomalaisen Tuire Linnovi-Thatcherin omistama Guava-taidegalleria, jossa myytiinkin hienoja koruja. Osa porukasta ostikin mm. kirahvin ja norsun häntäjouhista tehtyjä rannekoruja. Muutkin korut olivat todella hienoja. Ostoskierroksen jälkeen Linnovi-Thatcher kertoi elämästä Swazimaassa. Hän toimii myös Swazimaan Suomen kunniakonsulina. Gallerian yhteydessä oli  myös nykytaiteen galleria. Ostin itse galleriasta huppasin 99 randilla, eli noin 8 eurolla.

Guava-galleriasta suuntasimme vesiputouksille.

Seuraavaksi vierailimme ostamassa erilaisia käsitöitä ja tämän jälkeen vierailimme kynttiätehtaassa, jossa myytiinkin tosi upeita kynttilöitä.

Ostoskierroksen jälkeen halukkailla oli mahdollisuus mennä saunomaan ja uimaan lähellä majapaikkaamme sijaitseviin Cuddle Puddle hot springseihin, eli kuumiin lähteisiin. Vesi olikin lämmintä ja höyrysi ulkoilman viiletessä. Monet kävivät myös erilaisissa hieronnoissa, joita sai ostaa lisämaksusta. Pelkkä uinti maksoi 30 randia ja uinti ja sauna yhteensä 90 randia. Saunassa oli ollut voimakkaat yrtti-tuoksut eikä vettä saanut itse heittää kiukaalle.

29.6. Lähdimme aamulla taas tien päälle. Kävimme kuninkaan palatsin portilla kääntymässä, koska lähemmäksi ei päässyt. Tämän jälkeen kävimme lasitehtaalla. Kukaan ei juuri lasitavaroita ostanut pitkän lentomatkan takia. Ajoimme Swazimaan ja Etelä-Afrikan rajalle, jossa yritimme saada ostamistamme tavaroista arvonlisäverojen palautusta, mutta kukaan ei tuntunut oikein tietävän asiasta yhtään mitään, joten alvit jäi kuninkaan perheen käytettäväksi. Illalla shoppailimme ostoskeskuksessa ja myöhemmin illallistimme Johennesburgin upeasssa, joskin hieman muovisessa italilialaistyylisessä Emperors palace ostoskeskuksessa.

Caesars Palace ostoskeskus

 

30.6. Aamupalan jälkeen vierailimme Sowetossa Nelson Mandelan talolla osoitteessa Vilakazi street 8115. Alueella oli paljon TV-dokumenttien tekijöitä, sillä Nelson Mandela on edelleen tätä kirjoitettaessa sairaalassa varsin kriittisessä tilassa. Samalla tuli kerrattua Mandelan elämänkerta. Vilakazi street on ainoa tie, jolla on asunut kaksi Nobelin-palkinnon voittajaa, sillä myös piispa Desmond Tutu asui saman kadun varrella. Näimme myös hänen talonsa.

Nelson Mandelan kotitalo Sowetossa osoitteessa Vilakaxi street 8115

Tämän jälkeen kiertelimme hieman Jo’burgia ja näimme mm. jalkapallon MM-kisojen stadionin. Sitten olikin aika hyvästellä osa porukastamme, sillä Sonja ja Ulla jäivät vielä viikoksi Johannesburgiin tuttaviensa luokse.  Tapasimme lyhyesti myös tämän tuttavaperheen.

Seuraavaksi ajoimme hieman kauemmaksi ihmiskunnan kehtoon. Kyseisessä paikassa on löydytty vanhimmat ihmisfossiilit. Samalla tuli kerrattua ihmisen sukupuu. Vierailimme myös Sterkfonteinin luolassa, josta fossiileja oli löytynyt ja jossa edelleen tehdään arkeologisia ja paleontologisia kaivauksia. Tunnetuin fossiili lienee Australopithecus Africanusta edustanut Mrs Ples, joka on ajoitettu noin 215 miljoonaa vuotta vanhaksi. Dinosauruksethan kuolivat sukupuuttoon vain 65 miljoonaa vuotta sitten. Näimme luolassa paljon stalaktiitteja ja stalagtiittejä, eli suomeksi tippukiviä. Löysimme taas illallispaikaksi eilisen kaltaisen italialaistyylisen ostoskeskuksen, jossa söimme buffet-illallisen. Ravintolassa sai valita yli 80 eri ruokalajista, joten mm sushiakin tuli kokeiltua. Kaikki aseet oli kuitenkin jätettävä ostoskeskuksen eteen aseiden kassakaappiin säilytykseen.

 

1.7

Viimeisenä päivänä kävimme vielä East Gate Mallin ostarilla shoppailemassa. Suuri osa porukasta löysikin ostarista varsinkin vaatteita. Matkalla bongasimme hauskoja mainoksia ja kylttejä Johannesburgin pääteiden varrelta.

Tämän jälkeen haimme hotelille lepäilemään jääneet muutaman ihmiset ja lähdimme lentoasemaa kohti. Pitkän lennon aikana en saanut kauheasti nukuttua, koska istuin käytävän vieressä, mutta muuten matka meni hyvin.

Aamulla Frankfurtin (am Main) kentällä oli 3 tuntia aikaa kuljeskella väsyneenä. Frankfurtissa oli passintarkastus peräti kahdesti. Heti koneesta noustessamme joukko bunderpolizeita tarkasti passimme ja melko heti perään passin sai näyttää uudestaan virallisessa passintarkastuspisteessä. Jouduimme myös kulkemaan uudestaan turvatarkastuksen lävitse tullessamme Shengen-alueen ulkopuolelta. Saavuimme Helsinkiin ihan aikataulussa ja halasimme toisillemme hyvästi. Kaikki tulivat terveenä perille ja matkalaukut ehjinä, joten siinäkin mielessä reissu oli onnistunut. Osa porukasta jäi Helsinkiin, osa suuntasi junalla Oulua kohti ja osa lensi Ouluun joko Norwegianin tai Finnairin siivin.

Tuulivoimala kytketty

Tuulivoimala

Nyt sain sitten monia vaikeuksien jälkeen- esittelymastolla asfaltilla ollut tuulivoimala kaatui syysmyrskyllä, jonka takia piti tilata Kiinasta varasiipiä ja oikaista peltiä parista kohtaa – tuulivoimalan pystytettyä ja kytkettyä.

Kävin Ruduksen Oulun pihakivimyymälästä ostamassa Formento 700 betonijalusta ja siihen muovisen lukitusrenkaan, jolla masto saatiin kiinnitettyä hyvin kiinni jalustaan. Putkeen piti porata sitten muutama reikä, jotta mm. kaapeli saataisiin vedettyä voimalasta kiinni akkuun. Tuulivoimalan lataussäätimeen syttyi valot toiminnan merkiksi ja akkukin alkoi latautumaan.

Nykyinen paikka ei ole tuulen kannalta optimaallisin, mutta nyt tuota myllyä on helppo siirtää tarvittaessa tuulisempaan ja parempaan paikkaan. Tarkoitus on ainakin aluksi ladata pientä vapaa-ajan akkua ja invertterillä sitten ottaa siitä virtaa milloin mihinkin.

 

Piparkakkutalo 2012

Lupasin vuosi sitten blogi-osastolla kokeilla tänä vuonna iglun muotoista piparkakkutaloa.
Tässä se sitten on. Sokerikuorrutus meni vähän pieleen. No tuon epäonnistuneen kuorrutuksen voi selittää siten, että Grönlannin Piteraq-tuuli kinosti lunta iglun päälle. Mutta muuten ihan hieno, vaikka itse sanonkin. Piti vielä kokeilla tehdä iglun pihalle tuulivoimala piparitaikinasta.

 

Varattiin SASin joulukalenterista pitkä viikonloppu Amsterdamiin. Matka maksoi vain 10 000 eurobonus pistettä sekä lentokenttäverot 68 euroa sisältäen menopaluun Oulusta Tukholman kautta Amsterdamiin.  Normaalisti bonusmatkaan olisi tarvittu huomattavasti enemmän pisteitä. Varasimme hotellin erikseen internetistä. Tällä kertaa tuli varattua vähän parempi joka sijaitsee keskellä kaupunkia, ettei tule matkakuluja niin pajon, joten päädyimme Hamphire hotel Edeniin, joka sijaitsee oopperataloa vastapäätä osoitteessa Amstel 144. Huoneet olivat ihan tyylikkäitä ja siistejä. Jokinäkymästä olisi saanut maksaa 20 € lisää, mutta tyydyimme huoneeseen, josta oli näkymä sisäpihalle.  Sängynpäädyssä oli hieno tulppaanimaalaus. Kylpyhuone oli tosin vähän pieni, mutta sekin oli muuten hieno.

Amsterdamissa pyöräillään paljon. Ikävä kyllä polkupyöriä myös varastetaan paljon ja siksi parempia ja kalliimpia pyöriä omistavat joutuvat säilyttämään niitä kotoaan sisätiloissa. Tavallinenkin pyörä pitää kiinnittää paksulla lukolla. Pyöriä varastavat kovempia huumeita käyttävät narkomaanit, jotka myyvät siien varastettuja pyöriä edullisesti kaduilla rahoittaakseen huumeidenkäyttöään.

Polkupyöräilijöille on Hollannisa hyvät pyörätiet, pyöräkaistat ja palvelut. Monilla asemilla on polkupyöräkorjaamo ja polkupyörille on tarjolla erilaisia tallipaikkoja ja varastoja.

 

Madame Tussaudin vahakabinetti on ihan hieno kokemus. Sinnekin saa ostettua pääsylipun etukäteen internetistä. Tällöin lipusta saa alennuksen ja välttää usein pitkät jonot, sillä paikka on melko suosittu. Kaikki vahanuket ovat erittäin laadukkaita ja ne tehdään Englannissa. Vahanukkenäyttelyä myös uudistetaan ajoittain. Tällä hetkellä vahanukkeina oli mm. Lady Gaga

 

Toinen suosittelemani nähtävyys on Heineken Experience, mikä on kierros Heinekenin vanhalla panimolla. Kierroksella opit perusteet oluen valmistamisesta ja pääset myös maistelemaan oluita. Kierroksella pääsee myös tuntemaan, että miltää tuntuu olla olutpullo hienon 4D-elokuvan muodossa. Kierros sisältää myös pari olutta sekä voucherin, jossa pääsee kanavaristeilylle Heinekenin myymälään, joka sijaitsee kaupungintalon vieressä Amstel-joten varrella.

 

Amsterdamin kanavat ovat kaupungin tunnusmerkki. Sillat ovat illalla kauniisti valaistuja. Kuvassa Magere Brug.

Alankomaissa on myös lähes 1000 tuulimyllyä. Toisin kuin Suomessa, jossa myllyjä on tarvittu viljan jauhamiseen jauhoiksi, niin Alankomaissa niitä on käytetty esimmäkseen maan kuivattamiseen ja pumppaamiseen pois pelloilta. Alankomaista suuri osa sijaitsee merenpinnan alapuolella. Monessa paikassa näkeekin että merenpinta todella sijaitsee korkeammalla kuin maat patovallin takana.

 

Tuulimyllyjen, kukkien ja kanavien ohella Hollanti tunnetaan myös vilkkaasta yöelämästä. Monissa suuremmissa kaupungiessa on punaisten lyhtyjen alueita, joissa naiset myyvät itseään seisomalla ikkoissa, joissa on punaiset loisteputkivalot. Amsterdamissakin alue on alunperin syntynyt merimiehiä varten paikkaan, jossa kaupunkiin saapuvat laivat purkivat lastiaan. Nykyään toiminta on sallittua liiketoimintaa, josta maksetaan verot. Alue tunnetaan myös nimellä  de Walletjes koska se sijaitsee Oudezijds Achterburgwal ja Oudezijds Voorburgwal -nimisten katujen varrella. Tyttöjä ei saa tietenkään valokuvata, joten tässä pari yleiskuvaa punaisten lyhtyjen alueelta.

 

Sijoitusvinkkejä osakkeisiin

Sijoitusvinkkisarja alkaa suoraan osakesijoituksilla, että ylläpitäjä on tullut sihen tulokseen, että nämä ovat ehdottomasti tuottoisin ja edullisin tapa tehdä sijoituksia pienellä riskillä. Monissa rahastoissa joudut maksamaan melko suuria palkkioita rahasto-osuuksia merkitessäsi ja niitä pois myydessäsi. Merkintä ja myyntipalkkio voi olla esim. kaksi prosenttia kumpikin. Lisäksi useissa osakerahastoissa vuosittaiset hoitokulut voivat olla melko suuret. Rahastot sopivat sellaisille, joilla ei itse ole kiinnostusta/osaamista/halua seurata omia sijoituksiaan. Lisäksi osakesijoituksella suojaat rahasi inflaatiolta. Pankkitilin korko on yleensä pienempi kuin inflaatioprosentti, jolloin rahojesi todellinen arvo hupenee ajan myötä, vaikka saisitkin pankkitalletuksellesi korkoa. Ostamalla osakkeen ostat osuuden jostain yrityksestä. Yrityksiin sijoitettu raha on sikäli turvassa inflaatiolta, että mikä tahansa yritys nostaa pikkuhiljaa tuotteidensa hintoja suurinpiirtein inflaation vauhdissa, jolloin yrityksen liikevaihto ja tulos kasvavat. Samalla osakkeesi arvo nousee.
1. Tutustu ensin firmaan. Ennen kuin ostat yrityksen osakkeita, tutustu huolellisesti firmaan ja sen tuotteisiin, toimintaan ja talouteen. Pörssiyrityksillä on velvollisuus tiedottaa viipymättä osakkeen hintaan olellisesti vaikuttavista seikoisa. Lisäksi pörssiyhtiöt tiedottavat tuloksestaan ja näkymistään ainakin kvartaaleittain, eli neljä kertaa vuodessa. Esimerkiksi ensimmäisen kvartaalin Q1:n, eli tammi-maaliskuun tulos julkaistaan yleensä huhtikuussa. Tarkat julkaisuajankohdat selviävät yhtiöiden nettisivuilla tai esim. Kauppalehden pörssikalenterista. Kannattaa siis lukea ajan kanssa yrityksen pörssitiedotteet, joita voi lukea ilmaiseksi esim. Kauppalehden nettisivuilta.
2. Mieti ostaisitko itse kyseisen firman tuotteita. Sellaisen firman osakkeisiin ei kannata rahojaan sijoittaa, jonka tuotteita et itse käytä. Poikkeuksena tästä on ehkä pankkien, vakuutuslaitosten ja puhelinyhtiöiden osakkeet. Se että puhelinyhtiö sijaitsee toisessa maakunnassa jossa itse asut ei tee siitä huonoa sijoituskohdetta. Samoin jonkun kilpailevan pankin osakkeet voivat olla hyvä sijoitus, vaikka olisit itse toisen pankin asiakas.
3. Perehdy muutamiin tilinpäätöksen tunnuslukuihin. Melko hyvä tunnusluku on tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksesta saatava oman pääoman suhde osakkeen arvoon. Nytkin pörssissä on yrityksiä, joilla on taseessa enemmän pääomaa kuin osakkeiden arvo on yhteensä. Kannattaa toki myös selvittää mistä oma pääoma koostuu ja millä tavalla se on taseessa arvostettu. Mikäli oma pääomaa on enemmän kuin osakkeiden yhdeenlaskettu arvo, niin voidaan yleisesti olettaa että yritys on periaatteessa aliarvostettu. Tämmöinen firma on mm. Norvestia.
4. Älä välitä siitä mitä muut tekevät. Ihmiset ja varsinkin sijoittajat ovat laumaeläimiä, eli sopuleita. Kun kurssit laskevat varsinkin velkarahalla osakkeita ostaneisiin iskee pelko ja osakkeita pannaan myyntiin, koska muutkin panevat. Osakkaiden hintaan vaikuttavat sekä fundamentti että sentimentti. Fundamentti tarkoitaa tositietoa yritysten ja kansantalouden tilasta, kuten inflaatiosta. Sentimentti tarkoittaa sen hetkistä pörssin tunnelmaa, johon vaikuttaa vaikkapa sen hetkinen sää. Tutkimusten mukaan pörssikursseihin vaikuttaa jopa auringonpaiste. Aurinkoisella säällä kaikilla on parempi mieli, jolloin osakkeisiin uskotaan enemmän ja niitä ostetaan enemmän, jolloin hinnat nousevat. Vaikka talousuutisiin tulisikin fundamenttiä siitä, että Yhdysvalloissa jollakin pankilla tai autoteollisuudella menee huonosti, se ei todellakaan tarkoita sitä, että Suomessa jollakin etupäässä kotimarkkinoilla toimivalla elintarvikealan yrityksellä alkaisi menemään huonosti. Voi käydä ihan päinvastoin.
5. Mieti kuinka pitkäksi aikaa olet valmis sijoittamaan rahasi. Sijoittamalla rahasi eniten vaihdettujen yritysten osakkeisiin myös osakkeiden myyminen on aikanaan helpompaa. Esimerkiksi Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta Nokiaa kaupataan pörssissä joka arkipäivä yli sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi mitä enemmän osaketta vaihdetaan sitä pienempi on osto- ja myyntitarjousten välinen haarukka. Vaihdetuimmilla osakkeilla tämä on yleensä vain sentin verran, mutta vähemmän vaihdetuilla yrityksillä haarukka voi olla huomattavasti isompi. Tietyillä vähemmän vaihdetuilla yrityksillä on sovittuna jonkun osakevälittäjän kanssa markkinatakaus (engl. Liquidity Providing), lyh. LP). Tällöin osakevälittäjä antaa kyseisestä osakkeesta jatkuvasti osto- ja myyntitarjouksen, jolloin ei ole pelkoa siitä, ettet pääsisi osakkeesta ollenkaan tai edes kohtuulliseen hintaan eroon, syystä ettei ostotarjouksia olisi. Markkinatakaaja takaa sen, että osto- ja myyntitarjouksen ero ei pääse kasvamaan yli neljään prosenttiin ostotarjouksesta.
6. Älä tuijota menneisyyteen. Menneisyys ei ole mikään tae tulevasta. Rahastoja innokkaasti kauppaavat pankkivirkailijat saavat myynneistään yleensä provisiota ja heidän tehtävänsä on nimenomaan myydä sellasille asikkaille joilla on vähänkään rahaa rahastoja ja eläkevakuutuksia. Näistä pankki saa suurimmat katteet. Monesti he esittelevät innokkaasti kuinka joku rahasto on tuottanut 500 % muutaman vuoden aikana ja kehuvat rahaston olevan huippu. Rahasto on saattanut ennen ollakin huippu, mutta voi olla – ja todennäköisesti onkin niin ettei se ole sitä enään. Osakkeiden kanssa on ihan sama juttu. Talouden suhdanteet muuttuvat koko ajan. Sellainen osake joka maksoi teknologiakuplan aikaan kymmeniä euroja saattaa nykyään maksaa vain muutamia senttejä. Ja sellaiset alat jotka silloin olivat vaikeuksissa (mm. kaivosteollisuus) tekevät tällä hetkellä kovaa tulosta. Lisäksi mikäli jollain alalla on kamala buumi päällä, voi olla että sen alan osakkeiden hintaan on jo leivottu suuret tulevaisuuteen perustuvat odotukset, jolloin olet jo usein auttamatta myöhässä mikäli aiot sen alan osakkeita ostaa.
7. Hajauta. Älä siis sijoita kaikkea rahojasi yhteen osakkeeseen. Yhteen osakkeeseen sijoittaminen on erittäin riskialtista, sillä esimerkiksi yksi onnettomuus voi vaikuttaa suuresti yhtiön osakekursseihin. Esimerkiksi Nokian panimo kärsi suuresti Nokian vesikriisistä vuonna 2008. Niin ikään mikäli Suomessa tapahtuisi lento-onnettomuus niin Finnairin kurssi todennäköisesti laskisi huomattavasti. Hajautuksessa ei riitä että ostaa vaikkapa useampaa teknologiafirmaa, vaan osakkeet kannattaa hajauttaa eri aloille, sillä taantumat, suhdanteet ja valuuttakurssien arvon muutokset vaikuttavat eri aloille eri tavalla. Etupäässä kotimarkkinoille tuotteitaan valmistava elintarvikeyritys kärsii valuuttakurssien muutoksista ja devalvaatioista ihan eri tavalla kuin viennin varassa suuresti oleva metsäteollisuus. Elintarvikefirmat, kuten Raisio, Lännen tehtaat, HK-Scan, Olvi yms. ovat yleensä hyviä defensiivisiä osakkeita. Olutta juodaan ja ruokaa syödään taantumassakin. Taantumassa ensimmäisenä tingitään jostain luksustuotteista kuten autoista ja lomamatkoista ruoan sijaan. Ammattimaisemmat sijoittajat hajauttavat sijoituksiaan myös eri maanosittain, sillä valuuttakurssien muutokset ja suhdanteet iskevät eri aikaan ja eri tavalla eri maanosien talouksiin.
8. Osta sellaisten firmojen osakkeita, jotka maksavat suurta osinkoa. Osingon saaminen on verotuksellisista syistä edullisempaa kuin osakekurssin nousemisella saatu hyöty. Toki maksettavan osingon määrä riippuu firman taloudellisesta tuloksesta, mutta tietyillä firmoilla on tapana jakaa tuloksestaan suurempi osa osinkoina kuin toisilla.
9. Uskalla myös myydä. Monet osakesäästäjät kiintyvät osakkeisiinsa eivätkä tajua sitä että rahaa voi tehdä myös laskevilla osakekursseilla. Esimerkiksi mikäli jonkun osakkeen hinta on ollut laskemaan päin ja on tällä hetkellä vaikkapa 10 euroa osakkeelta. Kun myyt 1000 kappaletta tämmöisiä osakkeita ja saat niistä 10 000 euroa. Vuoden kuluttua saman osakkeen hinta voi olla tippunut vaikkapa viiteen euroon. Kun ostat saamallasi 10 000 eurolla jälleen näitä osakkeita niin rahasi riittävätkin viiden euron kappalehinnalla 2000 osakkeeseen. Näin olet tienannut 1000 osaketta laskevilla kursseilla.
10. Varo Warrantteja. Nämä osakejohdannaiset ovat ammattilaisten työkaluja enkä voi missään tapauksessa suositella niitä muille kuin vähintään puoliammattilaisille. Warranteilla voidaan käydä kauppaa pörssissä samaan tapaan kuin osakkeilla. Monet ammattisijoittajat käyttävät myyntiwarrantteja esim. omien osakkeidensa suojaamiseen laskun varalta kun taas monet uhkapelurit ostavat warrantteja saadakseen osakkeillensa vipuvoimaa. Vipu tarkoittaa sitä että warrantti tuottaa tai häviää paljon enemmän kuin siihen sidottu osake tai indeksi. Warrantti voi myös laueta arvottomana mikäli warrantin ehto ei ole toteutunut, jolloin häviät kaikki warrantteihin laittamat rahasi. Mikäli joku osake nousee 10 % niin sen arvoon sidoksissa oleva warrantti saattaakin nousta vaikkapa 30 %. Lisäksi on olemassa turbowarrantteja, joiden vipuvaikutus on kaikkein suurin. Warranttien lyhyeksimyyntiä eivät suosittele edes välittäjät, sillä koska lyhyeksimyyntiin kuuluu velvollisuus ostaa warrantit myöhemmin takaisin, on tappiomahdollisuus rajaton.
11. Hyödynnä loppuvuosi. Monet sijoittajat myyvät osakkeitaan vuoden lopussa verotuksellisistä syistä. Heillä voi olla vuoden ainaka kertyneitä myyntivoittoja ja tällöin voi olla kannattavaa myydä myös tappiollisia osakkeita pois, jolloin osakkeiden luovutuksista saatu myyntivoitto ja siitä maksettava vero pienenee. Loppuvuosi on yleensä myös hyvä aika ostaa osakkeita, sillä osinkojen maksu lähestyy, mutta osinkoja ei yleensä ole vielä täysin hinnoiteltu kurssiin. Mikäli ostat osakkeen juuri ennen osingon irtoamista niin osakkeen kurssi laskee yleensä jopa hieman enemmän mitä osinkoa on maksettu.
12. Mieti sijoitusstrategia. Yksi parhaista strategioista on nimeltään Buy & Forget, eli savoksi Osta & Unohda. Tämä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että ostetaan sellaisten yritysten osakkeita, jotka eivät kenties ole kovin muodikkaita, mutta jotka tekevät tasaisesti tulosta ja maksavat joka vuosi osinkoa arvo-osuustilillesi. Tämmöiset osakkeet hankitaan pitkän tähtäimen osakesalkkuun voi siis suurinpiirtein unohtaa sen jälkeen kun ne on ostettu. Toisenlaisiakin strategioita on useita. Eräs hieman vaikeampi strategia on käydä myös vaikkapa päivän sisäistä kauppaa, eli yrittää ostaa osakkeet dipistä, notkauksesta, jolloin arvelee osakkeen arvon olevan päivän pohjalukemisssa. Olennaista tämän strategian onnistumisessa on luonnollisesti se että osaa myös ajoittaa myynnin hetkeen, jolloin osakkeen arvo on vaikkapa edes tilapäisesti hieman ostohintaa korkeammalla. Esimerkiksi Nokian osakkeen hinta heilahtelee suuresti aina tulosjulkaisupäivänä. Kun tulos julkaistaan niin sijoittajat lukevat nopeasti tunnusluvut ja myyvät tai ostavat sitten paniikissa. Paniikkia vielä pahentaa ennalta määrättyjen tappioiden minimoimiseen tarkoitettujen Stop Loss -toimeksiantojen pakkomyynnit, jotka tulevat automaattisesti voimaan osakekurssin alitettua tietyn rajan. Vähän aikaa panikoituaan sijoittajat alkavat makustelemaan tulosta tarkemmin, ja löytävät siitä paljon hyviä tai huonoja puolia, jolloin kurssi alkaa laskun jälkeen nousemaan tai sitten laskemaan lisää. Tämän jälkeen toimitusjohtaja pitää yleensä lehdistötilaisuuden jossa hän kertoo yleensä vielä jotain yhtiön tulevaisuudesta yms, joka voi taas aiheuttaa kurssin sahamista.
Oikean osto- ja myyntihetken arvioimiseksi sinun on seurattava aktiivisesti kaikkea markkina-informaatiota, jota tulee koko ajan. Ennen kuin heräät ovat markkinat avautuneet Hong Kongin ja Tokion pörsseistä. Sitten kun Suomessa meklarit alkavat vilkuilla kellojaan kotiinlähtöhetken lähestyessä, Yhdysvaltojen pörssit aukeavat. Sananlaskun mukasesti: The money never sleeps.

Vanhat hyvät puhelimet

20.3. Tämä juttu on oodi ja ylistys vanhoille Nokia matkapuhelimille. Hommasin ensimmäisen matkapuhelimeni muistaakseni joulukuussa 1996. Ensimmäinen silloisesta Mäkitorppa nimisestä liikkeestä hommaamani puhelin oli malliltaan Nokia 1611. Tietenkin silloisella Radiolinjan liittymällä. Minulla oli alunperin radiolinjan freetime-liittymä, josta puhelut päiväsaikaan maksoivat muistaakseni lähemmäs 3 markkaa minuutilta, eli 50 senttiä :). Illalla kello 18 jälkeen sai puhua sitten alle markan minuuttihintaan.
Puhelin oli melko painava ja isokokoinen. Vuonna 2000 ostin puhelimeen uuden akun ja jatkoin puhelimen käyttöä toisenkin akun loppumiseen, vuoteen 2004 asti.
Tämän jälkeen sain jostakin 3320 puhelimen joka oli minulla noin vuoden verran. Sitten vuonna 2005 hommasin Motorolan puhelimen, mutta tämä hajosi minulla noin vuodessa. Puhelimen latausreikä oli jotenkin kulunut ja löystynyt eikä ihan ehjälläkään laturilla pystynyt lataamaan enää puhelinta.
Nykyisen puhelimeni Nokia 6630, joka tunnetaan myös nimellä Charlie, hankin kytkykaupalla alkuvuodesta 2006. Tämä Nokian ensimmäinen 3G puhelin toimii erinomaisesti vielä tätä kirjoittaessani maaliskuussa 2012. Edes akkkua ei ole tämän 6 vuoden aikana tarvinnut vaihtaa. Puhelin on ollut melko kovassa käytössä, sillä olen tiputtanut puhelimen lattialle noin 30 kertaa. Lisäksi muutaman kerran myös kovalle jäälle ja jopa asfaltille. Puhelin on suunniteltu siten että muoviset kuoret suojaavat puhelinta todella hyvin. Lasi tai muovi on suojakuoren sisällä, joten vaikka puhelin tippuisi lasi alaspäin lattialle niin lasi ei pääse rikkoutumaan. Uusissa puhelimissahan muovi tai lasi saattaa olla muodikkaasti suunniteltu siten että se ulottuu puhelimen ulkopuolelle. Jokainen arvaa mitä tapahtuu kun tämmöisen puhelimen tiputtaa kerrankin maahan…
Nokia 6630
Nokia 1611                                              Nokia 3210