Kuivaa kaikki takkaan ja leivinuuniin menevä polttopuu kunnolla. Näin saat samasta puusta enemmän lämpöä. Märkää puuta ei kannata polttaa, koska kuivan puun palaminen on tehokkaampaa, päästöt ovat pienemmät ja lämmitysteho suurempi kuin kostean puun. Kun poltat märkää puuta niin palamisesta syntyvästä energiasta paljon suurempi osa menee vesihöyryn haihduttamiseen. Puu palaa myös epäpuhtaammin pienemmässä lämpötilassa, jolloin mm. hiukkaspäästöjä syntyy enemmän. Kuivan puun tunnistaa siitä, että klapit helähtävät, kun niitä lyödään yhteen.
Tämä ohje on täyttä puppua. Kuivassa puussa säästää toki kuivausenergiaa JOS puu on kuivattu ulkona. Mutta sen lämpöarvo on pienempi poistuneiden tärpättien ym puun omien liuottimien johdosta. Lisäksi puusta irrotessaan kosteus parantaa palokaasun lämmönjohtavuutta uuniin ja puu palaa rauhallisemmin jolloin palokaasut ei mene harakoille vaan palaa pesässä. Kaikenkaikkiaan märkä puu on reilusti tehokkaampi kuin kuiva. Tästä johtuen esim kuivaamokuivattu teollisuuden jätepuu on halpaa mutta huonoa lämmityspuuta. Puolikoskea koivuhalko antaa reilusti enemmän energiaa verrattuna esim kuivattuun mäntyklapiin.
Tuo lukijan kommenttihan on ihan sontaa. Jokainen kuivaa puunsa ulkona ja ilmastoidussa paikassa esim. vajassa tms. Kuivalla puulla on parempi lämpöarvo verrattuna saman lajin kosteaan. Kommentoija ei perustele edes miks hänen mielestään kaikenkaikkiaan märkä puu on reilusti tehokkaampi kuin kuiva. Sitten sotkee jätepuut vielä polttopuihin. Loppujen lopuksi jokainen tervejärkinen tietää, että koivu on parempaa lämpöarvoltaan kuin mänty niin toi lukija sotkee vielä puolikostean ja kuivatun.
Onhan päivän selvää että esim. 10 kg 20% kosteuksista puuta sisältää 2kg vettä ja 40% kosteuksista 4kg vettä. Ja vesihän ei pala. Kosteuden haihtuminen puista laskee liekin lämpötilaa ja vesihöyry estää hapen pääsemästä tehookkaasti palamistapahtumaan. Osa palamiskykyisistä kaasuista karkaa taivaan tuuliin. Tämä merkitsee häviöiden lisäksi tulipesän ja hormistojen nokeentumista ja
pikeentymistä. Lämmönsiirto huononee ja taas häviöt kasvavat.
Jos kuivaa puuta ei ole saatavilla, niin puut pitäisi kuitenkin ennen uuniin laittamista kuivattaa. Se käy parhaiten tuomalla ne ainakin vuorokautta ennen sisälle kuivamaan, tulisijan lähelle, kuitenkin turvallisen etäälle. Näin kun puuta kuivatetaan, niin veden höyrystyminen vaatii tasan tarkkaan yhtä paljon lämpöä kuin tulipesässä ”kuivatuskin”. Hommassa on kuitenkin se järki, että näin kuivatuilla puilla saadaan palaminen tapahtumaan oikein.
Varsinaisia tutkimuksiakin tuosta aiheesta varmaan löytyy, mutta ilmeisesti
vähänlaisesti. 60-70 -luvuilla jopa opastettiin maatilojen keskuslämmityksessä käyttämään
suoraan metsästä tuotua tuoretta puuta. Kyllähän siitä sitten opastajatkin viisastuivat ja kas vanhat isännät olivatkin olleet oikeassa, kun vaativat että polttopuun pitää kuivaa kaksi vuotta katetussa pinossa ulkona ja vuoden liiterissä. No vähempikin kuivatusaika toki riittää kunhan on sateelta suojassa ja tuuletus todella tehokasta.
Puun kuivamisen vaikutusta energiamäärään yliarvioidaan reippaasti. Todellisuudessa kuivumishyöty on nimenomaan luokkaa 10 % – 15 % riippuen lähtö ja loppukostedesta. Kuivalla puulla on kyllä muita hyötyjä palamistapahtumassa, kuten Vaari kirjoitti, mutta ne ei liity puun itsensä sisältämään
energiamäärään. Pitää siis erottaa toisistaan puun itsensä sisältämä lämpömäärä
ja puun polttotapahtumaan liittyvät asiat.
Jos kaksi ostajaa ostaa energiapuuta samalla hinnalla, toinen tuoreena ja toinen kuivana – on tuoreen ostajan tarjous vahvoilla. Myyjän pitää saada kuivatusta puusta oleellisesti parempi yksikköhinta, jotta kuivumisaikana syntyneet korkotappiot ja ennen kaikkea varastolla tapahtuva kuivumisaikainen hävikki tulee maksettua, ja tarjoukset ovat ostajilla yhteismitalliset. Tämä on helppo todeta, jos on mahdollisuus vertailla kuivan varastopinon paikkaa haketuksen jälkeen vastaavaan tuoreena tehtyyn työmaahan. JOTEN: Omaan pesään kannattaa aina laittaa kuivaa puuta. Siinä kokonaishyöty tulee kaikki omaan kukkaroon.
Olen havainnut, että kun polttaa oikein kuivaa puuta esim. kiukaassa, palaminen on todella nopeaa (puu palaa suorastaan humisten), jolloin kiuas hehkuu vähän aikaa punaisena -> pitää taas tunkea lisää puuta. Korkea lämpötila voi vaurioittaa (tai ainakin rasittaa) tätä tulisijaa ja hormia turhan takia. Jos polttaa aavistuksen verran kosteita puita, hyötysuhde on toki pienempi, mutta puut palavat rauhallisemmin ja kiuaskivetkin lämpiää paremmin. En tarkoita niin kosteita puita, joista tippuu vesi kun niitä puristaa nyrkissä. Teen polttopuuni itse omasta metsästä, joten ei haittaa vaikka puuta kuluu vähän enemmänkin, ostopuiden käyttäjälle tälle polttohyötysuhteelle on suurempi merkitys. Nuohooja puhdistaa hormin joka tapauksessa (voi sen itsekin tehdä, mikä ei korvaa lakisääteistä nuohousta). Koivu ei ole välttämättä sen parempaa lämmityspuuta, olkoonkin sen lämpöarvo korkeampi. Kuumempi palamislämpötila -> suurempi hävikki savukaasujen yms. muodossa. PS:Käytän puulämmitystä vain kesämökillä, joten tällä ”hyötysuhdetappiolla” ei ole suurta merkitystä.
Se kirjoittaja, joka keksi, että puolituore puu luovuttaa lämpöä enemmän kuin kuiva, on vihdoinkin keksinyt IKILIIKKUJAN ! Nobelin palkinnon arvoinen keksintö
Jos polttopuun tuo päivän-pari ennen polttoa sisälle, se ei siinä ajassa vielä
yhtään kuiva. Pintakosteus kyllä haihtuu pois, joka on hyvä asia.
Puun kuivaaminen 25 % kosteudesta 15 %:n kosteuteen lisää saatavaa energia-
määrää n.20 %. (yksikkö kWh/kg). Tutkittua tietoa, ei ´mutua´.
Jos kuiva puu palaa `liian` tehokkaasti ja nopeasti on siihen apu lähellä: ei täytä
pesää niin paljon. Kuinka liika puun käyttö voi aiheuttaa sen että puuta pitää taas
lisätä enemmän?
Koivu on parempaa lämmityspuuta kuin esim. mänty tai kuusi koska motista saa neljänneksen enemmän lämpöä. Tulipesää ei pidä täyttää liian täyteen.