Pientuulivoimaloista

Pientuulivoimaloista.
Pientuulivoimaloita on eri tyyppejä. Perinteinen vaaka-akselinen propellimalli. Tämän mallin haittapuolina ovat melu sekä haitta esim. linnuille. Propellimalli täytyy myös asentaa tai kääntää vallitsevien tuultenn suuntaisesti. Propellimalli sopii parhaiten aavoihin paikkoihin, jossa rakennukset tai muut maaston esteet eivät aiheuta tuulen pyörteilyä. Tuulesta saatava energia kasvaa noin kuutiossa suhteessa tuulen nopeuteen, eli jos tuulen nopeus kaksinkertaistuu saat siitä noin kahdeksan kertaa enemmän tuulivoimaa.
Savonius malli on suomalaisen insinöörin Sigurd Savoniuksen jo 1920-luvulla suunittelema pystysuuntainen (VAWT=Vertical Axis Wind Turbine) tuulivoimala. Roottorin rakennetta kuvaa ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrin puolikkaasta. Savonius ei tapa lintuja ja on lähes huoltovapaa ja sopii yleensä myös Suomen pakkasiin. Savoniukselle on myös sama että mistä suunnasta tulee, sillä symmetrinen roottori kykenee ottamaan tuulen vastaa jokaisesta suunnasta. Kaupunkialueella normaalisti vaakasuoraan puhaltava tuuli alkaa aina pyörteilemään kohdatessaan rakennuksia, puita ja yms. maaston esteitä. Tällöin tuuli voi puhaltaa hyvinkin jopa ylhäältä alas päin. Pystyakseliset tuulivoimalat on yleensä suunniteltu niin että ne pystyvät hyödyntämään myös tätä pyörivää ylhäältä päin puhaltavaa tuulta. Pystyakseliset tuulivoimalat käynnistyvät ja alkavat tuottaa energiaa hiljaisemmalla tuulella kuin perinteiset tuulivoimalat. Pystyakselinen tuulivoimala on myös hiljaisempi ja lähes äänetön, joten se sopii tämänkin puolesta hyvin kaupunkiympäristöön. Pihalla tai katolla oleva tuulivoimala viestittää myös asukkaiden vihreistä arvoista.

Toinen pystyakselinen roottorimalli on nimeltään Darrieus. Darrieus-roottorissa on pystyakselinen salko, jonka ympärillä kaarevat lavat pyörivät. Monet Darries-mallit ovat lisäksi vaatineet apuvoimia käynnistyäkseen.

Pystyakselisten voimaloiden haittapuolena on se, että sen sijaan kovassa tuulessa ne eivät pysty hyödyntämään kaikkea tuulta, jolloin niiden hyötysuhde on myös vaaka-akselista tuulimyllyä pienempi.

Uusinta teknologiaa pystyakselisessa tuulivoimalla edustaa varsinkin Kiinassa yleistyneet Magneettilevitaatiomallit. Näissä malleissa on yleensä yhdistetty Savonius ja Darries-mallit siten että tuuliturbiinin keskellä pyörii Savonius-roottori ja Savoniuksen ulkopuolella kiertävät Darrieus-roottorin kaarevat lavat. Magneettilevitaatiotuuligeneraattoreissa ei käytetä perinteistä kuulalaakereita vaan voimakkaiden magneettien avulla kitka on saatu poistettua. Täin tuulivoimala pyöriin entistä vähemmällä tuulella. Haittapuolena magneettilevitaatio, eli MAGLEV-turbiineissa on niiden vielä korkea hinta.
Pientuulivoimalaa sijoitettaessa kannattaa ottaa huomioon mm. seuraavia asioita.
– Yleensä mitä korkeamman maston hankit, sitä enemmän siitä saat sähköä. Korkeammalla tuulee enemmän ja tuuli on ylempänä myös laadukkaampaa, sillä se pyöreilee vähemmmän. Mitä lähempänä maata voimala sijaitsee, sitä enemmän kitka vaikuttaa tuuleen. Lupamääräykset vaihtelevat suuresti kunnittain ja mm. maston korkeudesta riippuen tarvitset tuulivoimalan rakentamiseksi joko toimenpideluvan tai rakennusluvan.
–  Pyörteilyn estämiseksi tuulivoimala kannattaa siis sijoittaa mahdolllisimman kauaksi rakennuksista. Nykyiset tuulivoimalat ovat melko hiljaisia, mutta tällöin myös pihalle kuuluva melu vähenee.
– Korkeammat voimalat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaa, jonka alla ei varsinkaan talvella tarvitse oleskella tai säilyttää esim. autoja. Voimalasta voi mahdollisesti tippua talvella ja keväällä jäätä ja lunta.
– Mikäli asennat perinteisen 3 lapaisen suuren tuulivoimalan, kannattaa ennen asennusta tarkkailla miten aurinko paistaa tontillesi ja pyrkia sijoittamaan mylly siten että aurinko ei paistaisi kotiisi suoraan myllyn takaa. Muuten vilkkuminen voi olla ärsyttävää, jos jokainen potkurin lapa vuorollaan pimentää kotiisi paistavan auringonvalon hetkeksi sekunnin välein ellet halua päivisin discovaloja.
Isommat tuulivoimapuistot
Isommissa tuulivoimapuistoissa on myös se hyvä puoli, että tuulivoimalat on otettavissa nopeasti käyttöön. Esimerkiksi Lapissa sijaitseva Simon tuulivoimapuisto on noin 30 miljoonan euron investointi. Puistossa on 6 kpl 3 magawatin tuulivoimalaa. Tuulipuiston rakentamispäätös tehtiin toukokuussa 2011 ja jo saman vuoden marraskuussa päästiin asentamaan laitteita. Mitään fossiilia polttoaineta käyttäviä voimalaitoksia ei rakenneta näin nopeasti.l
Tuulivoimalat tuottavat energiaa paikallisesti ja se voidaan myös kuluttaa paikallisesti ilman että tuulvoimaloiden tuottamaa sähköä syötettäisiin Finngridin kantaverkkoon. Mikäli sähköä ei syötetä kantaverkkoon säästetään siirtomaksuissa.
Suuremmissa tuulivoimaloissa on myös todella paljon huipputekniikkaa. Koska esim. 3 MW:n tehoisten tuulivoimaloiden roottorien halkaisija voi olla noin 112-140 m niin tällöin tuuliolot ovat hyvin erilaiset riippuen siitä onko siipi ympyrän ala- vai yläasennossa. Siksi tuulivoimalan siivet voivat taittua myllyn pyöriessä optimoidakseen vallitsevat tuulet. Siipien taittuminen tapahtuu samaan tapaan kuin siten että avaisit avaimella lukkoa käsi suorana. Myös tuulipuiston myllyjen välissä tuulet ovat hyvin erilaisia. Suurissa tuulivoimapuistoissa yksi tuulivoimala voi olla ”johtaja”, jossa on anturit myös myös muiden saman tuulipuiston tuulivoimaloiden ohjaamiseen. Tuulivoimaloiden lavoissa on lisäksi ukkosenjohdattimet, jotka ohjaavat salamaniskut voimayksikön ohitse. Lisäksi tuulivoimaloissa voi olla jäänestojärjestelmiä.
Tuulivoimaloiden haittapuolina on se että ne tappavat lintuja ja lepakoita. Tuulivoimalat ovat lepakoille vaarallisempia kuin linnulle. Linnut törmäävät liikkuviin siipiin, mutta lepakot kuolevat ilmanpaineen muutokseen. Lepakothan suunnistavat kaikuluotauksen avulla, joten ne kuulevat tuulivoimalan liikkuvistakin lavoista kaiun ja osaavat väistää niitä. Lepakoiden kuolemat johtuvat siitä, että tuulivoimalan siipien liike aiheuttaa ilmanpaineen tippumisen, joka saa lepakoiden lepakoiden keuhkot laajenemaan niin voimakkaasti, etteivät niiden hennot rintehät kestä sitä. Näin eläimen verisuonet repeävät ja ne kuolevat sisäiseen verenvuotoon.

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/08/tuulivoimalat_vaarallisia_lepakoille_316173.html

Lähetä kommenttisi tai oma säästövinkkisi