Taulukoi sähkönkulutus

Taulukoi sähkönkäyttösi, piirrä siitä kuvaaja ja mieti syitä poikkeamiin.

Lukijan vinkki

Vanhat hyvät puhelimet

20.3. Tämä juttu on oodi ja ylistys vanhoille Nokia matkapuhelimille. Hommasin ensimmäisen matkapuhelimeni muistaakseni joulukuussa 1996. Ensimmäinen silloisesta Mäkitorppa nimisestä liikkeestä hommaamani puhelin oli malliltaan Nokia 1611. Tietenkin silloisella Radiolinjan liittymällä. Minulla oli alunperin radiolinjan freetime-liittymä, josta puhelut päiväsaikaan maksoivat muistaakseni lähemmäs 3 markkaa minuutilta, eli 50 senttiä :). Illalla kello 18 jälkeen sai puhua sitten alle markan minuuttihintaan.
Puhelin oli melko painava ja isokokoinen. Vuonna 2000 ostin puhelimeen uuden akun ja jatkoin puhelimen käyttöä toisenkin akun loppumiseen, vuoteen 2004 asti.
Tämän jälkeen sain jostakin 3320 puhelimen joka oli minulla noin vuoden verran. Sitten vuonna 2005 hommasin Motorolan puhelimen, mutta tämä hajosi minulla noin vuodessa. Puhelimen latausreikä oli jotenkin kulunut ja löystynyt eikä ihan ehjälläkään laturilla pystynyt lataamaan enää puhelinta.
Nykyisen puhelimeni Nokia 6630, joka tunnetaan myös nimellä Charlie, hankin kytkykaupalla alkuvuodesta 2006. Tämä Nokian ensimmäinen 3G puhelin toimii erinomaisesti vielä tätä kirjoittaessani maaliskuussa 2012. Edes akkkua ei ole tämän 6 vuoden aikana tarvinnut vaihtaa. Puhelin on ollut melko kovassa käytössä, sillä olen tiputtanut puhelimen lattialle noin 30 kertaa. Lisäksi muutaman kerran myös kovalle jäälle ja jopa asfaltille. Puhelin on suunniteltu siten että muoviset kuoret suojaavat puhelinta todella hyvin. Lasi tai muovi on suojakuoren sisällä, joten vaikka puhelin tippuisi lasi alaspäin lattialle niin lasi ei pääse rikkoutumaan. Uusissa puhelimissahan muovi tai lasi saattaa olla muodikkaasti suunniteltu siten että se ulottuu puhelimen ulkopuolelle. Jokainen arvaa mitä tapahtuu kun tämmöisen puhelimen tiputtaa kerrankin maahan…
Nokia 6630
Nokia 1611                                              Nokia 3210

Piparkakkutalo

16.12. Tänään oli aika tehdä vähän jouluvalmisteluja ja tehdä edullisesti piparitalo. En ole perinnetalojen ystävä, joten ajattelin tänä vuonna tehdä vähän erilaisen piparkakkutalon. Tein palaset kilon kaupan valmiista piparkakkunalevystä. Korkeutta talolle tuli yli 60 senttiä. Palojen liittämiseen yhteen meni ehkä noin 100 g sokeria. Lisäksi ikkunat on tehty tomusokerista. Pitää ensi vuonna kokeilla vieläkin erilaisempaa, ehkä iglun muotoista piparkakkutaloa.

Ydinvoimalassa

15.9 Oli mahdollisuus tutustua ydinvoimalaan. Leibstadtin ydinvoimala johon pääsin tutustumaan sijaitsee Sveitsissä lähellä Zurichin kaupunkia sekä Saksan rajaa. Kyseinen ydinvoimala perustettiin vuonna 1984 ja on Sveitsin suurin ydinvoimala. Ydinvoimalan teho on 1220 MW. Sveitsin hallitushan on muuten päättänyt että uusia ydinvoimaloita ei maahan enää rakenneta ja viimeinen Sveitsin viidestä ydinvoimalasta suljetaan vuonna 2034.
Oli myös mielenkiintoista kuulla Sveitsin verotuksesta. Sveitsissä asuu paljon rikkaita ja maan elintaso onkin huomattavasti Suomea korkeampi. Sveitsissä paikalliset maakunnat, eli kantonit voivat päättää itse verotuksestaan ja monet kantonit myös kilpailevat alhaisella verotuksella saadakseen asukkaikseen rikkaita. Mikäli olet tosi rikas niin voit myös neuvotella verotoimiston kanssa siitä, paljonko veroja haluat maksaa. Sveisissä on myös ehdotettu käänteistä progressiivista verotusta, eli mitä rikkaampi olet, sitä pienempää veroprosenttia maksaisit, mutta tämmöiset ehdotukset eivät kuitenkaa ole menneet läpi.
Leibstadtin ydinvoimalan reaktori. Reaktorin kupolinmuotoinen kuori suunniteltiin jo alunperin niin vahvaksi että se kestää lentokoneen iskeytymisen.
Ydinvoimalan jäädytystorni. Jäähdytystornin alaosassa on suuret kolot, joista ilma pääsee tornin sisälle jäähdyttämään voimalastn tullutta matalapaineista höyryä vedeksi. Osa höyrystä menee yläilmoihin hukkaan, mutta osa saadaan jäähdytettyä takaisin vedeksi ja palautettua voimalan kiertoon. Radioaktiivinen vesi ei kuitenkaan kierrä tässä järjestelmässä.

Lisäeristystä

1.9. Päätettiin keväällä taloyhtiömme yhtiökokouksessa lisäeristää asuntojemme yläpohjat puhallusvillalla 450 mm, eli 45 sentin korkeuteen asti. Tämän lisälämpöeristyksen pitäisi sitten näkyä ensi talven pienemmässä sähkölämmityslaskussa. Koska yläpohja on talon suurin yhtenäinen pinta ja lämmin ilma nousee ylöspäin, niin suurin osa asunnosta karkaavasta lämmöstä pyrkii pois katon kautta. Lisäeristyksen voi suorittaa monella tavalla. Yleinen tapa on puhaltaa irtovillaa vanhojen eristeiden päälle. Meillä työn suoritti Länsi-Suomen puhallusvilla Oy.

Sadonkorjuuta

25.8. Nyt on taas se aika vuodesta jolloin saa poimia marjoja. Olemme istuttaneet vaimon kanssa pihalle melko läjän pensaita. Ajatuksena on se että saisimme omalta pihalta poimittua vuoden marjat tarvitsematta lähteä autolla oikeaan marjametsään. Emme käytä pihallamme emmekä kasvimaalla minkäänlaisia myrkkkyjä, joten ainakin tiedämme että kaikki mitä syömme on luomua. Tänä vuonna tyrniä tulee todella runsaasti. Tyrni on erittäin hidas poimia terävien piikkien takia, joten monen illan urakka on tiedossa. Asuntomme aikaisemmat omistajat ovat istuttaneet myös koristeomenapuita. Katsotaan, josko niistä saisi tehtyä kotiviiniä.
Kuva: Tyrnimarjoja
          Karviaismarjapensas                                                  Kirsikkapuu
Omenapuu
Pienellä kasvimaallamme kasvaa perunaa, salaattia, sipulia, ruohosipulia, maissia ja mansikkaa.

Juhannus ilman sähköjä

25.6. Juhannuksena lomaillaan anopin omistamalla mökillä. Se on tosiaan ihan oikea mökki, jossa ei ole mitään nykyajan hienouksia, kuten sähköä tai juoksevaa vettä. Koska mökki sijaitsee Kuusamossa melko lähellä napapiiriä, niin kesällä valaistusta ei juuri tarvitakaan mutta kynttilät hoitavat vähäisen valaistuksen tarpeen. Juomavesi haetaan veneellä lähistöllä olevasta lähteestä. Pesuvesi ja löylyvesi saadaan järvestä letkua pitkin suoraan saunaan pumppaamalla. Veden pumppaaminen on melko raskasta ja se tapahtuu käsivoimin kääntämällä kahtaa edestakaisin muutaman sata kertaa, joten se käy samalla zumbasta. WC:kin on perinteinen ulkohuussi.
 
Vesipumppu. Yhdellä kahvan kääntämisellä vettä pumppautuu kuvassa näkyvän sylinterillisen verran.
Vesi pumpataan suoraan järvestä. Letkun toisessa päässä on suodatin, joka estää roskien yms. tulemisen.
 
Juoma- ja ruoanlaittovesi haetaan aidosta lähteestä.

Auton siivousta

6.5. Nyt oli aika suorittaa perinpohjainen auton siivous tarkoituksena pudottaa auton painoa ja sitäkautta parantaa auton taloudellisuutta. Toyota Yaris Verossaon lattialla irrotettvat pohjalevyt, joilla saa halutessaan pohjan ihan tasaiseksi mikäli haluaa kääntää auton takapenkit lattian sisään esim. suurikokoisten esineiden kuljettamista varten. Punnitsin allaolevassa kuvassa vasemmalla näkyvät lattialevyt ja painoksi tuli kahdelta levyltä yhteensä 7,2 kiloa.
Lisäksi autoon oli kertynyt ihmeen paljon kaikenlaista muuta romua. Jätin toki autoon siellä tarvittavat vararenkaa, varoituskolmion, nosturin, rengasavaimen, putken jolla saa rengasavaimeen vipuvoimaa, huomioliivit, hinausköyden ja johdot, joilla voi ottaa virtaa tarvittaessa toisen auton akusta. Sen sijaan otin pois 10 kpl tuulilasin jäärapoja. En olisi uskonut että meillä on autossa 11 kpl jäärapoja. Niitä on talvisin hyvä olla pari, sillä ne tahtovat usein olla hukassa juuri silloin kun niitä tarvittaisiin, mutta että 11. Yksi jäärapa on tosin vähän laadukkaampi, joka on integroitu lapaseen, joten sillä tarkenee rapata ikkunoita kovillakin pakkalsilla. Jäärapoja on vain vähitellen kertynyt todella pitkältä ajalta, kun mm. vaaliehdokkaat ovat jakaneet niitä houkutellessaan äänestäjiä. Näkyi joukossa olleen yksi Kesoilinkin jäärapa. Wikipedian mukaan Kesoil oli huoltamoliiketoimintaa harjoittanut yritys, joka toimi vuosina 1968-1997. Lisäksi siivosin autosta pois kolme lumiharjaa, kaksi ylimääräistä rengasavainta, joista toinen rikkinäinen, 3 kpl polttimoita, 3kpl karttaa, 0,5 l täysi vesipullo, tyhjä olut tölkki, hätävara pipo ja hansikkaat, 4 kpl karttoja, joista yksi käsittelee Suomen rautatieverkkoa 1980-luvulta, katkennut hinausköyden pätkä, yksi karkkipaperi, pari kuittia, pari muovipussia, eduskuntavaalimainos, muovilaatikko sekä kaksi lohkolämmittimen johtoa. Painoa näille nyt autosta poistetuille rojuille kertyi 5,6 kg ja lattialevyille siis 7,2 kiloa niin siivous kevensi autoa yhteensä 12,8 kg. Koska 100 kg paino lisää kulutusta noin 6% niin 12,8 kg laskisi kulutusta noin 0,77 %.

Ulkomaan shoppailua

25.4.2011.  Toinen pääsiäispäivä. Oltiin luvattu käyttää ylläpitäjän vanhempia IKEAssa Haaparannalla. Käytiin toki itsekin siellä. Olen käynyt muutaman kerran Haaparannassa ohikulkiessa mm. ja on tullut usein ostettua sieltä mietoa ykkösoluen vahvuista 2,25 % siideriä, koska se on erittäin halpaa Ruotsin puolella. Käytiin siis samalla palauttamassa vanhoja Ruotsista ostettuja siideritölkkejä takaisin kungingaskunnan haitoiksi. :). Niitä olikin kertynyt 63 kpl, mutta koska Ruotsissa tölkin pantti on avin 50 äyriä, saatiin tölkeistä vaan 31,50 kruunua.
ICA-Max -nimisessä supermarketissa oli taas tarjouksena Kopparbergin 0,5 litran mietoja siidereitä laatikollinen eli 24 kpl hintaan 99 kruunua (plus 12 kruunua pullopantteineen), mikä on euroissa vain noin 11 euroa ja pantteineen noin 12 euroa, joten semmoinen tuli sitten ostettu kesää varten. Kovasti oli taas IKEAssakinhoukutuksia, mutta ylläpitäjä on tunnettu kova vastus kaikille kauppojen houkutuksille, joten mukaan tarttui verhotanko (Oli vaimon idea :)) ja ilmakuplamuovin tapainen muovirulla, joka pannaan astiakaappiin, ettei ilmalämpöpumppu resonointi seinässä helistäisi talvella astioita, jolloin se on jäätynyt.
  
Tyhjiä tölkkejä palautettavaksi                           Haaparannan IKEA

 

Haaparannan ICA Maxi Stormarknad                    Kopparberg mietoa sidua halvalla

Pientuulivoimaloista

Pientuulivoimaloista.
Pientuulivoimaloita on eri tyyppejä. Perinteinen vaaka-akselinen propellimalli. Tämän mallin haittapuolina ovat melu sekä haitta esim. linnuille. Propellimalli täytyy myös asentaa tai kääntää vallitsevien tuultenn suuntaisesti. Propellimalli sopii parhaiten aavoihin paikkoihin, jossa rakennukset tai muut maaston esteet eivät aiheuta tuulen pyörteilyä. Tuulesta saatava energia kasvaa noin kuutiossa suhteessa tuulen nopeuteen, eli jos tuulen nopeus kaksinkertaistuu saat siitä noin kahdeksan kertaa enemmän tuulivoimaa.
Savonius malli on suomalaisen insinöörin Sigurd Savoniuksen jo 1920-luvulla suunittelema pystysuuntainen (VAWT=Vertical Axis Wind Turbine) tuulivoimala. Roottorin rakennetta kuvaa ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrin puolikkaasta. Savonius ei tapa lintuja ja on lähes huoltovapaa ja sopii yleensä myös Suomen pakkasiin. Savoniukselle on myös sama että mistä suunnasta tulee, sillä symmetrinen roottori kykenee ottamaan tuulen vastaa jokaisesta suunnasta. Kaupunkialueella normaalisti vaakasuoraan puhaltava tuuli alkaa aina pyörteilemään kohdatessaan rakennuksia, puita ja yms. maaston esteitä. Tällöin tuuli voi puhaltaa hyvinkin jopa ylhäältä alas päin. Pystyakseliset tuulivoimalat on yleensä suunniteltu niin että ne pystyvät hyödyntämään myös tätä pyörivää ylhäältä päin puhaltavaa tuulta. Pystyakseliset tuulivoimalat käynnistyvät ja alkavat tuottaa energiaa hiljaisemmalla tuulella kuin perinteiset tuulivoimalat. Pystyakselinen tuulivoimala on myös hiljaisempi ja lähes äänetön, joten se sopii tämänkin puolesta hyvin kaupunkiympäristöön. Pihalla tai katolla oleva tuulivoimala viestittää myös asukkaiden vihreistä arvoista.

Toinen pystyakselinen roottorimalli on nimeltään Darrieus. Darrieus-roottorissa on pystyakselinen salko, jonka ympärillä kaarevat lavat pyörivät. Monet Darries-mallit ovat lisäksi vaatineet apuvoimia käynnistyäkseen.

Pystyakselisten voimaloiden haittapuolena on se, että sen sijaan kovassa tuulessa ne eivät pysty hyödyntämään kaikkea tuulta, jolloin niiden hyötysuhde on myös vaaka-akselista tuulimyllyä pienempi.

Uusinta teknologiaa pystyakselisessa tuulivoimalla edustaa varsinkin Kiinassa yleistyneet Magneettilevitaatiomallit. Näissä malleissa on yleensä yhdistetty Savonius ja Darries-mallit siten että tuuliturbiinin keskellä pyörii Savonius-roottori ja Savoniuksen ulkopuolella kiertävät Darrieus-roottorin kaarevat lavat. Magneettilevitaatiotuuligeneraattoreissa ei käytetä perinteistä kuulalaakereita vaan voimakkaiden magneettien avulla kitka on saatu poistettua. Täin tuulivoimala pyöriin entistä vähemmällä tuulella. Haittapuolena magneettilevitaatio, eli MAGLEV-turbiineissa on niiden vielä korkea hinta.
Pientuulivoimalaa sijoitettaessa kannattaa ottaa huomioon mm. seuraavia asioita.
– Yleensä mitä korkeamman maston hankit, sitä enemmän siitä saat sähköä. Korkeammalla tuulee enemmän ja tuuli on ylempänä myös laadukkaampaa, sillä se pyöreilee vähemmmän. Mitä lähempänä maata voimala sijaitsee, sitä enemmän kitka vaikuttaa tuuleen. Lupamääräykset vaihtelevat suuresti kunnittain ja mm. maston korkeudesta riippuen tarvitset tuulivoimalan rakentamiseksi joko toimenpideluvan tai rakennusluvan.
–  Pyörteilyn estämiseksi tuulivoimala kannattaa siis sijoittaa mahdolllisimman kauaksi rakennuksista. Nykyiset tuulivoimalat ovat melko hiljaisia, mutta tällöin myös pihalle kuuluva melu vähenee.
– Korkeammat voimalat kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaa, jonka alla ei varsinkaan talvella tarvitse oleskella tai säilyttää esim. autoja. Voimalasta voi mahdollisesti tippua talvella ja keväällä jäätä ja lunta.
– Mikäli asennat perinteisen 3 lapaisen suuren tuulivoimalan, kannattaa ennen asennusta tarkkailla miten aurinko paistaa tontillesi ja pyrkia sijoittamaan mylly siten että aurinko ei paistaisi kotiisi suoraan myllyn takaa. Muuten vilkkuminen voi olla ärsyttävää, jos jokainen potkurin lapa vuorollaan pimentää kotiisi paistavan auringonvalon hetkeksi sekunnin välein ellet halua päivisin discovaloja.
Isommat tuulivoimapuistot
Isommissa tuulivoimapuistoissa on myös se hyvä puoli, että tuulivoimalat on otettavissa nopeasti käyttöön. Esimerkiksi Lapissa sijaitseva Simon tuulivoimapuisto on noin 30 miljoonan euron investointi. Puistossa on 6 kpl 3 magawatin tuulivoimalaa. Tuulipuiston rakentamispäätös tehtiin toukokuussa 2011 ja jo saman vuoden marraskuussa päästiin asentamaan laitteita. Mitään fossiilia polttoaineta käyttäviä voimalaitoksia ei rakenneta näin nopeasti.l
Tuulivoimalat tuottavat energiaa paikallisesti ja se voidaan myös kuluttaa paikallisesti ilman että tuulvoimaloiden tuottamaa sähköä syötettäisiin Finngridin kantaverkkoon. Mikäli sähköä ei syötetä kantaverkkoon säästetään siirtomaksuissa.
Suuremmissa tuulivoimaloissa on myös todella paljon huipputekniikkaa. Koska esim. 3 MW:n tehoisten tuulivoimaloiden roottorien halkaisija voi olla noin 112-140 m niin tällöin tuuliolot ovat hyvin erilaiset riippuen siitä onko siipi ympyrän ala- vai yläasennossa. Siksi tuulivoimalan siivet voivat taittua myllyn pyöriessä optimoidakseen vallitsevat tuulet. Siipien taittuminen tapahtuu samaan tapaan kuin siten että avaisit avaimella lukkoa käsi suorana. Myös tuulipuiston myllyjen välissä tuulet ovat hyvin erilaisia. Suurissa tuulivoimapuistoissa yksi tuulivoimala voi olla ”johtaja”, jossa on anturit myös myös muiden saman tuulipuiston tuulivoimaloiden ohjaamiseen. Tuulivoimaloiden lavoissa on lisäksi ukkosenjohdattimet, jotka ohjaavat salamaniskut voimayksikön ohitse. Lisäksi tuulivoimaloissa voi olla jäänestojärjestelmiä.
Tuulivoimaloiden haittapuolina on se että ne tappavat lintuja ja lepakoita. Tuulivoimalat ovat lepakoille vaarallisempia kuin linnulle. Linnut törmäävät liikkuviin siipiin, mutta lepakot kuolevat ilmanpaineen muutokseen. Lepakothan suunnistavat kaikuluotauksen avulla, joten ne kuulevat tuulivoimalan liikkuvistakin lavoista kaiun ja osaavat väistää niitä. Lepakoiden kuolemat johtuvat siitä, että tuulivoimalan siipien liike aiheuttaa ilmanpaineen tippumisen, joka saa lepakoiden lepakoiden keuhkot laajenemaan niin voimakkaasti, etteivät niiden hennot rintehät kestä sitä. Näin eläimen verisuonet repeävät ja ne kuolevat sisäiseen verenvuotoon.

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/08/tuulivoimalat_vaarallisia_lepakoille_316173.html